Matkailuyritysten ympäristövastuuviestintä Balilla
Laurén, Kerttu (2024)
Laurén, Kerttu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112530042
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112530042
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kymmenen balilaisen matkailualan pk-yrityksen verkkosivuilla esittämää ympäristövastuuviestintää kuluttajan näkökulmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista sisältöä matkailualan pk-yritykset Balilla viestivät ympäristövastuustaan ja tarjota tietoa siitä, miten matkailualan pk-yritykset voivat parantaa ympäristövastuuviestintäänsä ja siten edistää kestävää matkailua. Tässä opinnäytetyössä on hyödynnetty laadullista tutkimusmenetelmää ja tiedonkeruumenetelmänä on käytetty havainnointia.
Tutkimusta varten muodostettiin havainnointikehikko, jonka avulla analysoitiin yritysten verkkosivujen ympäristövastuuosioita. Analyysi keskittyi viiteen pääteemaan: vedenkäyttöön, energiaan ja jätteeseen, luonnon monimuotoisuuteen, vieraiden osallistamiseen sekä raportointiin ja sertifikaatteihin. Tutkimus suoritettiin aikavälillä syys-lokakuu 2024.
Tutkimustulokset osoittivat, että yritykset viestivät ympäristövastuustaan vaihtelevasti. Vain puolet yrityksistä käsittelivät veden- ja energiankäyttöä verkkosivuillaan, ja sertifikaatit olivat esillä vain muutamalla yrityksellä. Toisaalta, luonnon monimuotoisuudesta viesti suurin osa yrityksistä, lukuun ottamatta yhtä yritystä, joka keskittyi enemmän kulttuuriseen vastuullisuuteen. Vieraiden osallistaminen ympäristötoimenpiteisiin nousi esiin useissa yrityksissä, mikä osoitti, että yritykset pyrkivät aktivoimaan asiakkaitaan osallistumaan kestävän matkailun edistämiseen.
Ympäristövastuuviestinnän selkeys ja löydettävyys vaihtelivat huomattavasti yritysten välillä. Osa yrityksistä oli tehnyt ympäristövastuuosiostaan helposti löydettävän ja selkeän, mutta noin puolet yrityksistä jättivät sen vähälle huomiolle tai piilottivat sen vaikeasti löydettäviin osioihin. Ympäristövastuuosion löydettävyydestä käytettiin määreitä; hyvä, kohtalainen ja huono. Hyvä tarkoittaa, että verkkosivuilla oli selkeä oma osionsa vastuullisuudelle. Kohtalainen tarkoittaa, että osio löytyi jonkin muun otsikon alta ja huono tarkoittaa, että ympäristövastuuosiota ei löytynyt edes toisen otsikon alta. Näiden määreiden käyttö auttoi arvioimaan ja vertailemaan yritysten verkkosivujen ympäristövastuuviestinnän selkeyttä ja löydettävyyttä kuluttajan näkökulmasta.
Tutkimuksen perusteella pohdittiin ehdotuksia jatkotutkimuksiin. Jatkotutkimusehdotuksia olivat ympäristövastuuviestinnän vaikutus kuluttajien ostopäätöksiin, sekä yritysten kohtaamat haasteet ympäristövastuuviestinnän toteuttamisessa. Pienten ja keskisuurten yritysten osalta erityisen tärkeäksi nousi kysymys resurssien riittävyydestä viestinnän toteuttamiseen.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää suomalaisten matkailualan pk-yritysten viestinnän kehittämisessä, sillä tutkimus tarjoaa käytännön esimerkkejä siitä, miten ympäristövastuullisuus voidaan tuoda esiin kuluttajille matkailuyrityksen verkkosivuilla. Yhteenvetoon laadittiin ideaali malli matkailuyrityksen verkkosivujen ympäristövastuuosiolle, jota matkailuyritykset voivat hyödyntää suunnitellessaan ja kehittäessään omaa ympäristövastuuviestintäänsä.
Tutkimusta varten muodostettiin havainnointikehikko, jonka avulla analysoitiin yritysten verkkosivujen ympäristövastuuosioita. Analyysi keskittyi viiteen pääteemaan: vedenkäyttöön, energiaan ja jätteeseen, luonnon monimuotoisuuteen, vieraiden osallistamiseen sekä raportointiin ja sertifikaatteihin. Tutkimus suoritettiin aikavälillä syys-lokakuu 2024.
Tutkimustulokset osoittivat, että yritykset viestivät ympäristövastuustaan vaihtelevasti. Vain puolet yrityksistä käsittelivät veden- ja energiankäyttöä verkkosivuillaan, ja sertifikaatit olivat esillä vain muutamalla yrityksellä. Toisaalta, luonnon monimuotoisuudesta viesti suurin osa yrityksistä, lukuun ottamatta yhtä yritystä, joka keskittyi enemmän kulttuuriseen vastuullisuuteen. Vieraiden osallistaminen ympäristötoimenpiteisiin nousi esiin useissa yrityksissä, mikä osoitti, että yritykset pyrkivät aktivoimaan asiakkaitaan osallistumaan kestävän matkailun edistämiseen.
Ympäristövastuuviestinnän selkeys ja löydettävyys vaihtelivat huomattavasti yritysten välillä. Osa yrityksistä oli tehnyt ympäristövastuuosiostaan helposti löydettävän ja selkeän, mutta noin puolet yrityksistä jättivät sen vähälle huomiolle tai piilottivat sen vaikeasti löydettäviin osioihin. Ympäristövastuuosion löydettävyydestä käytettiin määreitä; hyvä, kohtalainen ja huono. Hyvä tarkoittaa, että verkkosivuilla oli selkeä oma osionsa vastuullisuudelle. Kohtalainen tarkoittaa, että osio löytyi jonkin muun otsikon alta ja huono tarkoittaa, että ympäristövastuuosiota ei löytynyt edes toisen otsikon alta. Näiden määreiden käyttö auttoi arvioimaan ja vertailemaan yritysten verkkosivujen ympäristövastuuviestinnän selkeyttä ja löydettävyyttä kuluttajan näkökulmasta.
Tutkimuksen perusteella pohdittiin ehdotuksia jatkotutkimuksiin. Jatkotutkimusehdotuksia olivat ympäristövastuuviestinnän vaikutus kuluttajien ostopäätöksiin, sekä yritysten kohtaamat haasteet ympäristövastuuviestinnän toteuttamisessa. Pienten ja keskisuurten yritysten osalta erityisen tärkeäksi nousi kysymys resurssien riittävyydestä viestinnän toteuttamiseen.
Tämän opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää suomalaisten matkailualan pk-yritysten viestinnän kehittämisessä, sillä tutkimus tarjoaa käytännön esimerkkejä siitä, miten ympäristövastuullisuus voidaan tuoda esiin kuluttajille matkailuyrityksen verkkosivuilla. Yhteenvetoon laadittiin ideaali malli matkailuyrityksen verkkosivujen ympäristövastuuosiolle, jota matkailuyritykset voivat hyödyntää suunnitellessaan ja kehittäessään omaa ympäristövastuuviestintäänsä.
