Lasikatto ja näkymättömät esteet: sukupuoleen perustuva häirintä ja syrjintä IT-alalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia naisten sukupuoleen perustuvaa häirintää ja syrjintää IT-alan työpaikoilla. Tutkimuksella haluttiin tuoda ilmi IT-alan työpaikoilla tapahtuvan häirinnän ja syrjinnän laajuus, tuottaa keinoja häirinnän ja syrjinnän ehkäisyyn työpaikoilla sekä selvittää, miten se vaikuttaa naisten urakehitykseen ja työhyvinvointiin.

Teoriaosuus muodostuu kahden alaotsikon alla olevasta tiedosta, jotka keskittyvät naisten kokemaan häirintään ja syrjintään yleisesti työelämässä sekä naisten kokemaan häirintään ja syrjintään IT-alalla. Ensimmäinen osuus keskittyy antamaan yleiskuvaa naisten kohtaamasta häirinnästä ja syrjinnästä työelämässä, sekä millaisia muotoja se ottaa työpaikoilla. Toisessa osuudessa käsitellään naisten historiaa IT-alalla, syrjinnän ja häirinnän ilmenemismuotoja IT-alalla sekä yritysten keinoja ehkäistä häirintää ja syrjintää.

Opinnäytetyön empiirinen osa sisältää teoriaa kummankin tutkimusmenetelmän valinnasta ja tutkimuksen toteuttamisesta. Osiossa myös esitellään kyselylomakkeen sekä haastattelujen rungot kysymyksineen. Empiirisen osan jälkeen pohditaan tuloksia, sekä tutkimuksen luotettavuutta, ja lopuksi tekijä arvioi omaa oppimistaan.

Opinnäytetyötä tehtiin syyskuusta marraskuuhun vuonna 2024. Tutkimus suoritettiin määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena sekä laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineiston keruuseen käytettiin Webropol-kyselytyökalun avulla tuotettua kyselylomaketta, joka jaettiin valitussa Facebook ryhmässä, sekä kahta yksilöhaastattelua.

Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että huomattava osa IT-alalla työskentelevistä naisista kokee häirintää ja syrjintää työelämässään. Häirintää ja syrjintää tapahtuu eniten sanallisena häirintänä sekä muunlaisena epäasiallisena kohteluna. Häirintä ja syrjintä vaikuttaa negatiivisesti erityisesti alle 39-vuotiaiden urakehitykseen ja työhyvinvointiin. Häirinnän ja syrjinnän ehkäisykeinoja tutkimuksen mukaan olisivat esimerkiksi toimintamallien muutos, palkka-avoimuus sekä hiljaisen hyväksynnän esille nostaminen.