Johtamisen vaikutus kätilön työhyvinvointiin : Integroiva kirjallisuuskatsaus
Viljanen, Viivi (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112530014
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112530014
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä ja yhdistää tuoretta tutkimustietoa johtamisen vaikutuksesta kätilön työhyvinvointiin. Kätilöiden kokemat näkökulmat työhyvinvoinnista sekä työhyvinvoinnin tukemisen keinoista olivat tutkimustarkastelun kohteena. Tavoitteena oli tuottaa konkreettisia, hyviä käytäntöjä työhyvinvoinnin tukemiseen kätilön työssä. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa yhteenveto jo tutkitusta aiheesta.
Työhyvinvointia ja johtamisen vaikutusta kätilön näkökulmasta tutkittiin integroivalla kirjallisuuskatsauksella. Tutkimuskysymykset aseteltiin PCC-menetelmän perusteella. Käytettävä aineisto haettiin erilaisista tietokannoista ennalta määrätyn hakustrategian mukaisesti. Aineistot arvioitiin JBI-arviointimenetelmää käyttäen. Aineistot analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Laadunarvioinnin jälkeen kirjallisuuskatsaukseen tuli valituksi yhdeksän aineistoa.
Tulosten perusteella työhyvinvointia joko edistäviä tai heikentäviä tekijöitä olivat eettinen toiminta, toimintaympäristö sekä henkilökohtainen ura. Eettinen toiminta sisälsi eettisen toimijuuden, eettiset haasteet, kollegiaalisuuden, kliinisen hoidon sekä tuen tarpeen. Toimintaympäristöstä esille nousivat johtaminen ja johtamistaidot, organisaatio, työvuorosuunnittelu sekä työympäristö. Henkilökohtaisesta urasta tekijöitä olivat työn hallinta, työura, taloudellinen korvaus sekä työstressi.
Tulokset nostivat esille myös kätilöiden käsityksiä ja kokemuksia johtamisen vaikutuksesta omaan työhyvinvointiinsa, mutta myös johtamisen keinoja, joilla edistää sitä. Näitä olivat johtamistyyli, lähijohtaminen, hoitotyön johtaminen, ikäjohtaminen sekä johtamissuunnitelma. Johtamistyylistä tarkasteltiin osallistavaa, ohjeellista, tukevaa sekä saavutussuuntautunutta johtamista. Lähijohtamisessa korostuivat osastonhoitajan rooli sekä koulutus ja tuen tarjoaminen. Hoitotyön johtamisesta nousivat esille kohtaaminen, vuorovaikutus sekä hoitotyön arvostus. Ikäjohtamisen näkökulmasta tuotiin esille työurien pituus sekä perehdytyksessä hyödyntäminen. Johtamissuunnitelmasta korostuivat interventiot sekä kehittäminen.
Johtopäätösten perusteella voitiin todeta, että tutkimuksessa esille nousi enemmän työhyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä, käsityksiä sekä kokemuksia. Oli kuitenkin olemassa monia johtamisen keinoja, joiden avulla työhyvinvointia voitaisiin edistää.
Työhyvinvointia ja johtamisen vaikutusta kätilön näkökulmasta tutkittiin integroivalla kirjallisuuskatsauksella. Tutkimuskysymykset aseteltiin PCC-menetelmän perusteella. Käytettävä aineisto haettiin erilaisista tietokannoista ennalta määrätyn hakustrategian mukaisesti. Aineistot arvioitiin JBI-arviointimenetelmää käyttäen. Aineistot analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Laadunarvioinnin jälkeen kirjallisuuskatsaukseen tuli valituksi yhdeksän aineistoa.
Tulosten perusteella työhyvinvointia joko edistäviä tai heikentäviä tekijöitä olivat eettinen toiminta, toimintaympäristö sekä henkilökohtainen ura. Eettinen toiminta sisälsi eettisen toimijuuden, eettiset haasteet, kollegiaalisuuden, kliinisen hoidon sekä tuen tarpeen. Toimintaympäristöstä esille nousivat johtaminen ja johtamistaidot, organisaatio, työvuorosuunnittelu sekä työympäristö. Henkilökohtaisesta urasta tekijöitä olivat työn hallinta, työura, taloudellinen korvaus sekä työstressi.
Tulokset nostivat esille myös kätilöiden käsityksiä ja kokemuksia johtamisen vaikutuksesta omaan työhyvinvointiinsa, mutta myös johtamisen keinoja, joilla edistää sitä. Näitä olivat johtamistyyli, lähijohtaminen, hoitotyön johtaminen, ikäjohtaminen sekä johtamissuunnitelma. Johtamistyylistä tarkasteltiin osallistavaa, ohjeellista, tukevaa sekä saavutussuuntautunutta johtamista. Lähijohtamisessa korostuivat osastonhoitajan rooli sekä koulutus ja tuen tarjoaminen. Hoitotyön johtamisesta nousivat esille kohtaaminen, vuorovaikutus sekä hoitotyön arvostus. Ikäjohtamisen näkökulmasta tuotiin esille työurien pituus sekä perehdytyksessä hyödyntäminen. Johtamissuunnitelmasta korostuivat interventiot sekä kehittäminen.
Johtopäätösten perusteella voitiin todeta, että tutkimuksessa esille nousi enemmän työhyvinvointiin negatiivisesti vaikuttavia tekijöitä, käsityksiä sekä kokemuksia. Oli kuitenkin olemassa monia johtamisen keinoja, joiden avulla työhyvinvointia voitaisiin edistää.