Arviolta 13 miljardia euroa vuodessa : päihdehaitat kuormittavat sotehenkilöstöä ja koko yhteiskuntaa

Abstract

Vuosittaisten päihdehaittakulujen on uutisoitu Suomessa olevan miljardista aina 13 miljardiin euroon asti. Mistä näin huomattavat erot arvioissa ja laskelmissa syntyvät ja millä tavoin päihteet ja niiden tuottamat haitat vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla ja ammattilaisten arjessa? Onko kustannus- ja soteresurssisäästöjä mahdollista saada sillä, että päihdehoitojärjestelmä alkaisi tuottaa merkittävästi parempaa virtausta asiakasohjausprosesseissa sekä hoitovaikuttavuutta päihdehoitotyössä?

Opinnäytetyössä käytettiin narratiivista menetelmää. Narratiivinen kommentoiva kirjallisuuskatsaus sopii laajojen asioiden yksinkertaistettuun osatarkasteluun niin, että aiheen kokonaiskuva on helppo hahmottaa. Narratiivinen ote pyrkii helppolukuiseen ja kertovaan lopputulokseen. Opinnäytetyössä tarkasteltiin, miten eri sektorien haitat kuormittavat näiden sektoreiden toimintaa ja sitä kautta koko yhteiskuntaa.

Opinnäytetyössä eritellään tekijöitä, jotka vaikuttavat päihdehaittojen kokonaiskustannuksiin. Näitä ovat esimerkiksi lastensuojelun, terveydenhuollon ja rikosseuraamuslaitoksen kulut. Työssä tarkastellaan myös, miten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) virallisesti ilmoittamat kokonaiskustannukset eroavat hajanaisista lähteistä kerätyistä tiedoista. Asiakasvirtausmallien visualisointi Lean-filosofian mukaisesti paljastaa merkittäviä eroja hyvinvointialueiden asiakasohjausjärjestelmien vaikuttavuudessa. Tehokas asiakasvirtaus johtaa nopeampaan hoitoon pääsyyn.

Parantamalla asiakasohjausprosessien virtausta ja päihdehoidon vaikuttavuutta voitaisiin saavuttaa merkittäviä kustannus- ja resurssisäästöjä. Nämä parannukset voisivat tuottaa julkiselle ja yksityiselle sektorille miljardien säästöt vuodessa ja vastaavasti vähentää merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä oikeus- ja rikosseuraamushenkilöstön resurssitarpeita ja kuormitusta.

The annual costs of substance abuse-related harms in Finland have been reported to range from one billion to as much as 13 billion euros. What causes such significant differences in estimates and calculations, and how do substances and their associated harms impact the social and healthcare sectors and the daily lives of professionals? Is it possible to achieve cost and resource savings in social and healthcare by significantly improving the flow of client guidance processes and the effectiveness of substance abuse treatment?

The thesis employed a narrative method. A narrative literature review is suitable for simplified partial examination of broad issues, making it easy to grasp the overall picture of the topic. The narrative approach aims for an easy to read and storytelling outcome. The thesis examined how the harms of different sectors burden the operations of these sectors and, consequently, the entire society.

The thesis identifies factors that affect the total costs of substance abuse-related harms. These include, for example, the costs of child protection, healthcare, and the criminal sanctions agency. The study also examines how the total costs officially reported by the Finnish Institute for Health and Welfare (THL) differ from data collected from fragmented sources. Visualizing client flow models according to Lean philosophy reveals significant differences in the effectiveness of client guidance systems in different welfare areas. Efficient client flow leads to faster access to treatment.

By improving the flow of client guidance processes and the effectiveness of substance abuse treatment, significant cost and resource savings could be achieved. These improvements could generate billions in savings annually for both the public and private sectors and significantly reduce the resource needs and burden on social and healthcare, as well as justice and criminal sanctions personnel.