Erityisherkkien työntekijöiden työhyvinvoinnin edistäminen sosiaalialalla

Abstract

Työelämän vaatimukset ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä merkittävästi, ja samalla myös persoonallisuus on tullut näkyvämmäksi osaksi työtä. Vaikka työelämässä tarvitaan erilaisia persoonia, moninaisuutta ei aina osata arvostaa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa sosiaalialalla työskentelevien erityisherkkien persoonien kokemuksia työhyvinvoinnistaan ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä erityisherkkyydestä ja sen vaikutuksista työhyvinvointiin sosiaalialan työssä. Tavoitteena oli myös nostaa esiin erityisesti niitä keinoja, joilla erityisherkkien työhyvinvointia voitaisiin edistää ja erityisherkkyys nähdä voimavarana sosiaalialan työssä. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli HSP Suomi ry. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselyä. Kyselyyn vastasi 109 henkilöä. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysia ja kvantifiointia.

Tutkimustulosten perusteella työhyvinvointi koettiin vaihtelevana: vajaa puolet vastaajista koki työhyvinvointinsa hyväksi, kolmannes huonoksi ja neljännes keskinkertaiseksi. Tärkeimpiä tekijöitä työhyvinvoinnin kannalta olivat työn merkityksellisyys, sosiaalinen tuki, vaikutusmahdollisuudet työhön, työympäristön aistiystävällisyys sekä itsetuntemus ja palautuminen. Erityisherkkyyden koettiin vaikuttavan työhyvinvointiin sekä negatiivisesti että positiivisesti. Esimerkiksi tunnetilojen voimakas aistiminen nähtiin sekä vahvuutena että kuormitustekijänä työssä. Vastaajista enemmistö mielsi erityisherkkyyden voimavaraksi työssään, mitä selitti eniten hyvä itsetuntemus. Työhyvinvoinnin kehittämisehdotukset kohdistuivat pääosin tuen ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen sekä kuormitustekijöiden vähentämiseen.

Tutkimustulokset osoittavat, että tietoisuuden lisääminen erityisherkkyydestä on tärkeää, jotta erityisherkkyys voidaan jatkossa ottaa entistä paremmin työelämässä huomioon. Jatkotutkimus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi toiminnallisena työnä, jossa kehitettäisiin konkreettinen koulutusmateriaali erityisherkkyydestä työelämän käyttöön.

The purpose of this thesis was to survey the experiences of highly sensitive individuals working in the social sector regarding their work well-being with the aim of increasing understanding of how high sensitivity manifests in the social sector. The aim was also to highlight ways to develop the well-being of highly sensitive individuals and to view high sensitivity as a resource in the social sector. The client of the thesis was HSP Suomi ry. The thesis was conducted as a qualitative study and the data were collected by an electronic survey. The data were analyzed by content analysis and quantification.

Based on the research findings, the most important factors for work well-being were meaningfulness of work, social support, opportunities to influence the work, sensory friendliness of work environment, recovery and self-knowledge. High sensitivity affected work well-being in both positive and negative ways. Because of good self-knowledge, most respondents perceived high sensitivity as a resource in their work. The suggestions for improving work well-being were mainly focused on increasing support and opportunities to influence the work. The research results show that it is important to raise awareness about high sensitivity so that it can be better considered in working life in future.