“Utbildad vårdpersonal väljer att inte jobba inom branschen, den välkända personalbristen gör att folk väljer andra banor” : en kvalitativ intervjustudie om personalbristen inom vården samt dess orsaker och konsekvenser.

Abstract

I denna studie har man valt att skriva om personalbrist inom vården eftersom detta är ett aktuellt problem runtom världen just nu. Examensarbetets syfte var att undersöka det växande problemet med personalbrist inom vården, dess orsaker och konsekvenser, samt hur det kan kopplas till stress och utmattning. Genom att analysera och förstå dessa faktorer, undersöka ifall de triggar varandra och hur de påverkar både sjuksköterskornas arbetsmiljö och patientvården, hoppas man kunna bidra till en ökad medvetenhet och förbättringsstrategier inom sjukvården.

Studien byggdes upp på tre frågeställningar: 1) Vilka faktorer bidrar till personalbristen? 2) Hur påverkar personalbristen vårdpersonalen och patienterna? 3) På vilka sätt triggar personalbristen och förekomsten av utmattning varandra?

Studien byggde på en kvalitativ intervjustudie med fyra anställda kvinnor i olika åldrar (27–58 år) och med varierande erfarenhet (4–39 år) inom den offentliga vårdsektorn. Intervjuerna analyserades med hjälp av tematisk analys för att identifiera gemensamma mönster.

Resultaten visar att personalbrist främst orsakas av tung arbetsbelastning, oregelbundna arbetstider, låg lön, stress, utmattning samt bristande ledarskap. Denna brist påverkar både vårdpersonal och patienter negativt genom försämrad patientsäkerhet, ökad arbetsbörda och längre väntetider. Dessutom framträder ett tydligt samband mellan personalbrist och utmattning, där personalbristen leder till ökad stress och risk för utmattning, vilket i sin tur förvärrar personalbristen ytterligare.

Studiens resultat visar att personalbrist och utmattning skapar en ond cirkel som påverkar vården allvarligt, med ökade sjukskrivningar, försämrad vårdkvalitet och ökad risk för misstag. En annan oväntad insikt som framkom efter analysen av intervjuerna var att arbetsförhållandena upplevdes som bättre hos den deltagare som arbetar utomlands, i jämförelse med dem som jobbar i Finland.

Tässä tutkimuksessa on valittu käsiteltäväksi henkilöstöpula terveydenhuollossa, sillä tämä on ajankohtainen ongelma ympäri maailmaa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia terveydenhuollon kasvavaa henkilöstöpulaa, sen syitä ja seurauksia sekä miten ne voivat liittyä stressiin ja uupumukseen. Analysoimalla ja ymmärtämällä näitä tekijöitä sekä tutkimalla, ruokkivatko ne toisiaan ja miten ne vaikuttavat sekä hoitajien työympäristöön että potilashoitoon, toivotaan voivansa lisätä tietoisuutta ja parantaa terveydenhuollon kehittämisstrategioita.

Tutkimus rakentui kolmeen kysymykseen: • Mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstöpulaan? • Miten henkilöstöpula vaikuttaa hoitohenkilökuntaan ja potilaisiin? • Millä tavoin henkilöstöpula ja uupumuksen esiintyminen ruokkivat toisiaan?

Tutkimus perustui laadulliseen haastattelututkimukseen, johon osallistui neljä eri-ikäistä (27–58 vuotta) ja erilaisella kokemuksella (4–39 vuotta) varustettua naista julkiselta terveydenhuoltoalalta. Haastattelut analysoitiin temaattisen analyysin avulla, jotta voitiin tunnistaa yhteisiä teemoja.

Tulokset osoittavat, että henkilöstöpula johtuu pääasiassa raskaasta työtaakasta, epäsäännöllisistä työajoista, matalasta palkasta, stressistä, uupumuksesta ja puutteellisesta johtamisesta. Tämä pula vaikuttaa kielteisesti sekä hoitohenkilökuntaan että potilaisiin heikentämällä potilasturvallisuutta, lisäämällä työkuormaa ja pidentämällä odotusaikoja. Lisäksi ilmeni selvä yhteys henkilöstöpulan ja uupumuksen välillä: henkilöstöpula lisää stressiä ja uupumisriskiä, mikä puolestaan pahentaa henkilöstöpulaa entisestään.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että henkilöstöpula ja uupumus luovat noidankehän, joka vaikuttaa vakavasti terveydenhuoltoon, lisäämällä sairauspoissaoloja, heikentämällä hoidon laatua ja kasvattamalla virheiden riskiä. Toinen yllättävä havainto, joka ilmeni haastattelujen analyysin jälkeen, oli se, että ulkomailla työskentelevän osallistujan työolosuhteet koettiin paremmiksi verrattuna Suomessa työskenteleviin.

In this study, the topic of staff shortages in healthcare has been chosen due to its current relevance as a global issue. The purpose of the thesis was to explore the growing problem of staff shortages in healthcare, its causes and consequences, as well as how it can be linked to stress and burnout. By analyzing and understanding these factors, examining whether they trigger each other, and how they impact both nurses' working conditions and patient care, the study aims to contribute to increased awareness and improvement strategies within healthcare.

The study was built around three research questions: • What factors contribute to the staff shortages? • How does staff shortage affect healthcare workers and patients? • In what ways do staff shortages and the occurrence of burnout trigger each other?

The study was based on a qualitative interview study with four employed women of varying ages (27–58 years) and different levels of experience (4–39 years) within the public healthcare sector. The interviews were analyzed using thematic analysis to identify common patterns.

The results show that staff shortages are primarily caused by heavy workloads, irregular working hours, low wages, stress, burnout, and lack of leadership. This shortage negatively affects both healthcare workers and patients through compromised patient safety, increased workload, and longer waiting times. Furthermore, a clear connection between staff shortages and burnout is evident, where staff shortages lead to increased stress and a higher risk of burnout, which, in turn, exacerbates the staff shortage even further.

The study's findings show that staff shortages and burnout create a vicious circle that seriously impacts healthcare, with increased sick leave, deteriorating care quality, and a higher risk of mistakes. Another unexpected insight that emerged after analyzing the interviews was that the working conditions were perceived as better by the participant working abroad, compared to those working in Finland.