Asiakastyytyväisyysselvitys Oma Hämeen Gerbiili-yksiköstä
Immonen, Matti; Joensuu, Tuomas (2024)
Immonen, Matti
Joensuu, Tuomas
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730658
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730658
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä kysely hoitolaitosten ja kotihoidon henkilökunnalle. Tavoitteena oli selvittää, onko Gerbiili-yksikkö hyödyllinen, miten yhteistyö on sujunut Gerbiili yksikön kanssa ja mitä kehitettävää on. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Oma Hämeen hoitolaitosten ja kotihoidon henkilökunnan kanssa.
Opinnäytetyö on luonteeltaan tutkimuspainotteinen opinnäytetyö ja se toteutettiin sähköisellä Webropol-lomakkeella. Koska kysely lähetettiin hoitolaitosten ja kotihoidon esihenkilöille, jotka jakoivat linkin eteenpäin alaisilleen, tarkkaa määrää siitä ei ole, kuinka monelle kysely meni. Kyselyyn kuitenkin vastasi 74 henkilöä. Kyselyyn otettiin mukaan sairaanhoitajat, lähija perushoitajat, sekä lähi- ja sairaanhoidonopiskelijat. Kysely laadittiin Likertin asteikkoa hyödyntäen ja siinä oli myös avoimia kysymyksiä.
Vastausten määrä oli kattava ja siitä saatiin selville, että Gerbiili koetaan hyödylliseksi yksiköksi. Avointen vastausten perusteella yksikön suurimpana hyötynä koettiin vanhusten päivystyskäyntien vähentyminen. Toisena hyötynä pidettiin mahdollisuutta konsultoida Gerbiili-yksikköä ongelmatilanteissa. Kun hoitaja on yksin esimerkiksi yövuorossa tai kotihoidossa, mahdollisuus saada neuvoa koettiin hyvänä. Kynnystä soittaa Gerbiili-yksikölle pidettiin matalampana kuin soittoa hätäkeskukseen, josta tulisi ensihoito paikalle. Vastaajat kokivat pääsääntöisesti yhteistyön sujuvan hyvin Gerbiili-yksikön kanssa. Suuressa osassa avoimia kysymyksiä Gerbiilin henkilökunta sai kiitosta siitä, että hoitohenkilökuntaa kuunneltiin, eikä pidetty alempiarvoisina. Suurimpana kehitysehdotuksena pidettiin yksiköiden lisäämistä, koska alue, jolla yksikkö toimii, on laaja ja se aiheuttaa odottamista saada yksikkö paikalle. Gerbiili-yksikön henkilökunnan työssäjaksaminen huolestutti. Toivottiin selkeämpää linjanvetoa mitkä tehtävät kuuluvat ensihoidolle ja mitkä Gerbiiliyksikölle.
Opinnäytetyö on luonteeltaan tutkimuspainotteinen opinnäytetyö ja se toteutettiin sähköisellä Webropol-lomakkeella. Koska kysely lähetettiin hoitolaitosten ja kotihoidon esihenkilöille, jotka jakoivat linkin eteenpäin alaisilleen, tarkkaa määrää siitä ei ole, kuinka monelle kysely meni. Kyselyyn kuitenkin vastasi 74 henkilöä. Kyselyyn otettiin mukaan sairaanhoitajat, lähija perushoitajat, sekä lähi- ja sairaanhoidonopiskelijat. Kysely laadittiin Likertin asteikkoa hyödyntäen ja siinä oli myös avoimia kysymyksiä.
Vastausten määrä oli kattava ja siitä saatiin selville, että Gerbiili koetaan hyödylliseksi yksiköksi. Avointen vastausten perusteella yksikön suurimpana hyötynä koettiin vanhusten päivystyskäyntien vähentyminen. Toisena hyötynä pidettiin mahdollisuutta konsultoida Gerbiili-yksikköä ongelmatilanteissa. Kun hoitaja on yksin esimerkiksi yövuorossa tai kotihoidossa, mahdollisuus saada neuvoa koettiin hyvänä. Kynnystä soittaa Gerbiili-yksikölle pidettiin matalampana kuin soittoa hätäkeskukseen, josta tulisi ensihoito paikalle. Vastaajat kokivat pääsääntöisesti yhteistyön sujuvan hyvin Gerbiili-yksikön kanssa. Suuressa osassa avoimia kysymyksiä Gerbiilin henkilökunta sai kiitosta siitä, että hoitohenkilökuntaa kuunneltiin, eikä pidetty alempiarvoisina. Suurimpana kehitysehdotuksena pidettiin yksiköiden lisäämistä, koska alue, jolla yksikkö toimii, on laaja ja se aiheuttaa odottamista saada yksikkö paikalle. Gerbiili-yksikön henkilökunnan työssäjaksaminen huolestutti. Toivottiin selkeämpää linjanvetoa mitkä tehtävät kuuluvat ensihoidolle ja mitkä Gerbiiliyksikölle.
