Laskon tulostasovertailu : Sitraatilla laimennetun EDTA -laskon ja sitraattilaskon tulostason vertailu Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen kemian laboratoriossa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa sitraatilla laimennetun EDTA –näytteen tulostason vertailukelpoisuudesta laskomäärityksissä. Sitraatilla laimennetun EDTA –laskon vertailumenetelmänä oli manuaalisesti määritetty sitraattilasko. Lisäksi EDTA –laskon tuloksia verrattiin automaatilla määritetyn sitraattilaskon tuloksiin. Myös laboratorion rutiinimenetelmien eli automaattisen ja manuaalisen sitraattilaskon tuloksia verrattiin keskenään.

Opinnäytetyö toteutettiin Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kliinisen kemian yksikössä, jonne laskonäytteitä tulee keskussairaalasta ja sairaanhoitopiirin alueelta noin 2000 - 2600 kpl / kk. Jos EDTA –putkesta voidaan tarvittaessa tehdä laskomääritys luotettavasti, vähentää se tarvittavien verinäytteiden määrää ja helpottaa työtä näytteenotossa (Horsti & Kovanen 2000, 97).

Opinnäytetyön tutkimusasetelma oli kokeellinen ja aineisto käsiteltiin tilastollisesti. Aineiston koko oli 54 verinäytettä EDTA –putkeen, 52 verinäytettä 1,6 ml:n sitraattiputkeen ja 52 verinäytettä 1,5 ml:n sitraattiputkeen otettuina. Kaikkien vertailuparien tulosten korrelaatiot olivat voimakkaan positiivisia. Välimatkallisesti erot olivat pieniä, mutta korkeisiin laskoarvoihin liittyi yksittäisiä suuria eroja. Suurimmat yksittäiset erot olivat manuaalisten ja automaattilaskon välisissä vertailuissa. Suurin osa EDTA –laskon ja vertailumenetelmän välisistä eroista oli alle 5 mm/h myös kohonneissa laskoarvoissa.

Tulosten perusteella EDTA –näytteellä saadaan vertailukelpoisia tuloksia, mutta kohonneisiin laskoarvoihin saattaa liittyä yksittäisiä poikkeavia tuloksia. Kohonneissa laskoarvoissa yksittäistenkin poikkeamien merkitys on suurin, joten jatkotutkimuksena suositellaan sitraatilla laimennetun EDTA –näytteen tulostason varmistamista korkeilla laskoarvoilla.

The aim of this Bachelor´s thesis was to gain knowledge about results’ correctness of citrate diluted EDTA sample in measuring ESR. ESR results using manual method with citrate diluted EDTA sample was compared with the results using manual method with citrate anticoagulated sample. In addition, citrate diluted EDTA sample was compared with automated ESR test using citrate anticoagulated sample. Finally, two laboratory routine methods, automated and manual methods, with citrate anticoagulated sample were compared too.

This study was made in the laboratory of clinical chemistry in Southern Ostrobothnia Hospital District. The amount of analyzed ESR samples from the central hospital and from the whole area of hospital district is about 2000 – 2600 per month. Using EDTA samples in ESR tests reduces the amount of blood taken from one patient and makes the sample collection easier (Horsti & Kovanen 2000, 97).

The study is experimental and the results are statistically analyzed. The material consists of 54 EDTA samples, 52 citrate samples with a volume of 1,6 ml and 52 citrate samples with a volume of 1,5 ml. Strong positive correlations were found between all the compared results and the differences were minor in the point of distance (millimeters). With high ESR values there were single significant deviations in every comparison. The most remarkable deviations were between the results of manual methods and automated ESR. Most of the differences between EDTA and the reference also with high ESR values were less than 5 mm/h.

Based on the results of the study, it seems that ESR made with citrate diluted EDTA sample produces comparable results. However there was results’ deviation of single samples with high ESR values. With high ESR values the aberrations of the results, even though single, are significant in the means of patients´ state. As a follow-up study, it is recommended to execute this comparing study with the very high values of ESR.