Laitumen tuoton parantaminen monipuolisella laidunseoksella

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli löytää laidunnukseen kasvilajeja, jotka mahdollistaisivat emolehmien tehokkaan ja pitkäkestoisen laidunkauden. Tutkimus toteutettiin Etelä-Pohjanmaalla tilalla, jossa on noin 20 emolehmää. Aiemmin tilalla on ollut sama nurmiseos käytössä niin laidun- kuin säilörehupelloilla ja laitumet ovat kasvaneet huonosti loppukesästä. Tutkimus toteutettiin kylvämällä eri laidunkasviseoksia ja mittaamalla ja havainnoimalla näitä. Yksi seoksista oli aiemmin tilalla käytetty seos (timotei, nurminata, puna-apila), yksi natapitoinen seos (timotei, nurminata, ruokonata, niittynurmikka, englanninraiheinä) ja yksi sisälsi raiheinää ja valkoapilaa (timotei, englanninraiheinä, niittynurmikka, valkoapila, sikuri, kumina, keltamaite). Laidunala jaettiin kolmeen laidunlohkoon, joista jokainen sisälsi kolmea eri kasvustoa. Lehmiä vasikoineen laidunnettiin lohkoilla rotaatiomenetelmällä. Analyysimenetelminä oli käytössä aistinvarainen havainnointi sekä kasvustomittaukset. Tuloksissa näkyi selkeä ero vanhan ja uusien laidunseosten välillä uusien hyväksi. Molemmat uudet seokset kasvoivat selvästi nopeammin ja tiheämmin, ne kestivät paremmin tallausta ja etenkin raiheinää ja valkopilaa sisältänyt seos oli maistuva. Rikkakasvipaine uusilla seoksilla oli huomattavasti pienempi kuin vanhalla. Tilalla tullaan jatkossa käyttämään eri nurmikasviseosta laiduntamiseen ja säilörehun tekoon.