PK-yritysten VSME-raportointikyvykkyys
Räsänen, Santtu (2024)
Räsänen, Santtu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730794
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112730794
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia pienten ja keskisuurten yritysten kykyä tuottaa vapaaehtoista vastuullisuusraportointia vuonna 2024. Työssä haastatelluilta yrityksiltä kartoitettiin heidän tämänhetkiset vastuullisuustoimensa, valmiudet vapaaehtoiseen vastuullisuusraportointiin sekä siihen liittyvät haasteet ja hyödyt. Lisäksi opinnäytetyössä pyrittiin selvittämään käytännön toimenpiteitä vastuullisuusraportoinnin toteuttamisessa sekä kartoittamaan keskeisiä seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon raportoinnin aloittamisessa ja kehittämisessä.
Työn tarkoituksena oli analysoida pienten ja keskisuurten yritysten raportointikyvykkyyttä jakamalla osallistujat mikroyrityksiin, pieniin yrityksiin ja keskisuuriin yrityksiin heidän työntekijöiden ja vuotuisen liikevaihdon perusteella. Johdannon jälkeen käsiteltiin EU:n asettamaa uutta vastuullisuusraportointia yleisellä tasolla, kuten myös VSME-raportointia olemassa olevan tiedon valossa.
Opinnäytetyön taustamateriaaleina käytettiin kirjoja- ja verkkolähteitä, artikkeleita sekä olemassa olevaa tutkimustietoa PK-yrityksistä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon osallistui neljätoista yrityksen toimitusjohtajaa tai vastuullisissa rooleissa toimivaa henkilöä. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin, keskittyen erityisesti pragmaattiseen lähestymistapaan.
Tulokset osoittavat PK-yritysten jo tuottavan vastuullisuusraportointiin liittyvää tietoa yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille, vaikka suurin osa ei ole tietoinen CSRD:n sisältämistä velvoitteista. ESRS ja siten myös VSME:n tuottama paine suuremmilta yrityksiltä ymmärretään, kuten myös sen vaikutus rahoitukseen, kilpailuetuun ja yrityksen imagoon tulevaisuudessa. Teeman esiin nostamat haasteet ovat hyvin tiedossa, mutta kehityksen tueksi tarvittaisiin aktiivisempia toimenpiteitä. Haastattelujen perusteella yritykset voisivat panostaa enemmän resursseja vastuullisuusraportoinnin edellyttämien aiheiden kouluttamiseen sekä harkita uusien tukitoimien käyttöönottoa, jotta yrityksen sitoutuminen vastuullisuuteen tulisi selkeämmin esiin mahdollisille uusille liikekumppaneille.
Työn tarkoituksena oli analysoida pienten ja keskisuurten yritysten raportointikyvykkyyttä jakamalla osallistujat mikroyrityksiin, pieniin yrityksiin ja keskisuuriin yrityksiin heidän työntekijöiden ja vuotuisen liikevaihdon perusteella. Johdannon jälkeen käsiteltiin EU:n asettamaa uutta vastuullisuusraportointia yleisellä tasolla, kuten myös VSME-raportointia olemassa olevan tiedon valossa.
Opinnäytetyön taustamateriaaleina käytettiin kirjoja- ja verkkolähteitä, artikkeleita sekä olemassa olevaa tutkimustietoa PK-yrityksistä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon osallistui neljätoista yrityksen toimitusjohtajaa tai vastuullisissa rooleissa toimivaa henkilöä. Kerätty aineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin, keskittyen erityisesti pragmaattiseen lähestymistapaan.
Tulokset osoittavat PK-yritysten jo tuottavan vastuullisuusraportointiin liittyvää tietoa yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille, vaikka suurin osa ei ole tietoinen CSRD:n sisältämistä velvoitteista. ESRS ja siten myös VSME:n tuottama paine suuremmilta yrityksiltä ymmärretään, kuten myös sen vaikutus rahoitukseen, kilpailuetuun ja yrityksen imagoon tulevaisuudessa. Teeman esiin nostamat haasteet ovat hyvin tiedossa, mutta kehityksen tueksi tarvittaisiin aktiivisempia toimenpiteitä. Haastattelujen perusteella yritykset voisivat panostaa enemmän resursseja vastuullisuusraportoinnin edellyttämien aiheiden kouluttamiseen sekä harkita uusien tukitoimien käyttöönottoa, jotta yrityksen sitoutuminen vastuullisuuteen tulisi selkeämmin esiin mahdollisille uusille liikekumppaneille.