Hyväksyvät hetket : klovni kohtaa muistisairaan

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee palvelutaloissa muistisairaiden parissa tehtävää vanhustyöklovneriaa klovnien ja omaisen näkökulmasta. Työn tarkoitus on avata muistisairaiden parissa työskentelevien klovnien työnkuvaa, kohtaamisen keinoja, filosofioita ja kokemuksia.

Opinnäytetyön pääasiallisena aineistona on käytetty klovnien haastattelumateriaalia ja klovnien työn havainnointia. Työhön on haastateltu neljää vanhustyötä tekevää Suomessa toimivaa ammattiklovnia. Haastateltavat olivat: Janna Haavisto, Helena Leminen, Dan Söderholm ja Sirpa Taivainen-Ilmola. Haastatteluja tukemaan on poimittu eri klovnerian opettajien ja taiteilijoiden ajatuksia ja periaatteita klovneriasta, sen filosofioista ja tekniikoista. Työssä on myös avattu kirjoittajan omia kokemuksia ja koettuja klovnerian hetkiä ja vaikutuksia muistisairaan läheisensä kanssa.

Opinnäytetyö tuo esiin kuinka merkittävää työtä klovnit tekevät ja kuinka suuri vaikutus heillä voi olla itse muistisairaisiin, heidän läheisiinsä ja palvelutalon yleiseen tunnelmaan. Työn tulosten mukaan vanhustyöklovneria tukee hyvinvointia palvelutaloissa moniulotteisesti ja sen keinoista voisi hyötyä jokainen muistisairaita kohtaava.

This thesis examines elder-clowning in nursing homes with people with dementia from the perspective of the clowns and a close relative of a person with Alzheimer’s disease. The purpose of this work is to describe the work of the clowns, their methods of building rapport, communication, philosophies and experiences when working with people with dementia.

This thesis is mostly based on material gathered from interviews with four professional elder-clowns working in Finland and observations about their work. The clowns interviewed were Janna Haavisto, Helena Leminen, Dan Söderholm and Sirpa Taivainen-Ilmola. Also, the thoughts and principles of clowning, its philosophies and techniques of other clown teachers and artists have been used to support the material gathered from the interviews. The author's own experiences and the witnessed effects of clowning on a loved one with dementia are also examined in this work.

This thesis seeks to shed light on the significance of the elder-clowns’ work and how big an impact clowns can have on people with dementia, their loved ones and the general atmosphere in care homes. The conclusion of this thesis is that elder-clowning supports the well-being in care homes in multiple ways and that anyone who encounters a person with dementia could benefit from a clown-like approach and its methods.