Metsähakkeen kannattavuus : case: Kotiranta Forest Oy
Tuuliainen, Maiju; Kalsi, Meri (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630159
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112630159
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää toimeksiantajayrityksen päätuotteen eli metsähakkeen tuotantoprosessin kulku ja kannattavuus. Toimeksiantajana toimi Kotiranta Forest Oy, joka on aloittanut toimintansa maaliskuussa 2023. Yritys ei ollut aiemmin tutkinut tuotteidensa kannattavuutta. Kasvun tavoittelun myötä oli noussut tarve selvittää metsähakkeen tuotantoon liittyvät kustannukset ja niiden vaikutukset kannattavuuteen.
Tutkimus toteutettiin case- eli tapaustutkimuksena, joka hyödyntää kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksen teoriaosuus koottiin tutkimusaiheeseen liittyvästä alan kirjallisuudesta, tilastoista, toimialajulkaisuista sekä tutkimuksista. Primääriaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluun kutsuttiin toimeksiantajayrityksessä työskentelevä henkilö, joka tunsi toimeksiantajayrityksen metsähakkeen tuotantoprosessin. Kannattavuuslaskemia varten aineistoa kerättiin Forest by Pinja toiminnanohjausjärjestelmästä ja yrityksen kirjanpitoaineistosta aikaväliltä 1.1.- 31.7.2024.
Metsähakkeen tuotantoprosessiin perehtymisen myötä, selvisi että prosessi on ajallisesti pitkä, jopa kaksi vuotta ja sisältää useita eri vaiheita. Kannattavuutta tarkasteltiin kuukausikohtaisesti maalis- ja heinäkuun osalta. Lisäksi laskettiin seitsemän kuukauden ajanjaksolta keskihinta metsähakkeen kiintokuution tuottamiselle. Keskihintatarkastelua ei kuitenkaan pidetty kuin suuntaa antavana, koska puukauppojen kiinto-kuutio hinnassa sekä korjuu- ja metsäkuljetuskustannuksissa oli reilua hajontaa. Laskelmista nousi esiin kehitysehdotuksia, joiden avulla metsähakkeen tuotannosta saatavaa katetta saataisiin kasvatettua. Mahdollisina keinoina nähtiin toiminnanohjausjärjestelmä Forest by Pinjan laajempi käyttö, kustannusten karsiminen ja toiminnan tehostaminen.
Tutkimus toteutettiin case- eli tapaustutkimuksena, joka hyödyntää kvalitatiivisen ja kvantitatiivisen tutkimuksen menetelmiä. Tutkimuksen teoriaosuus koottiin tutkimusaiheeseen liittyvästä alan kirjallisuudesta, tilastoista, toimialajulkaisuista sekä tutkimuksista. Primääriaineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluun kutsuttiin toimeksiantajayrityksessä työskentelevä henkilö, joka tunsi toimeksiantajayrityksen metsähakkeen tuotantoprosessin. Kannattavuuslaskemia varten aineistoa kerättiin Forest by Pinja toiminnanohjausjärjestelmästä ja yrityksen kirjanpitoaineistosta aikaväliltä 1.1.- 31.7.2024.
Metsähakkeen tuotantoprosessiin perehtymisen myötä, selvisi että prosessi on ajallisesti pitkä, jopa kaksi vuotta ja sisältää useita eri vaiheita. Kannattavuutta tarkasteltiin kuukausikohtaisesti maalis- ja heinäkuun osalta. Lisäksi laskettiin seitsemän kuukauden ajanjaksolta keskihinta metsähakkeen kiintokuution tuottamiselle. Keskihintatarkastelua ei kuitenkaan pidetty kuin suuntaa antavana, koska puukauppojen kiinto-kuutio hinnassa sekä korjuu- ja metsäkuljetuskustannuksissa oli reilua hajontaa. Laskelmista nousi esiin kehitysehdotuksia, joiden avulla metsähakkeen tuotannosta saatavaa katetta saataisiin kasvatettua. Mahdollisina keinoina nähtiin toiminnanohjausjärjestelmä Forest by Pinjan laajempi käyttö, kustannusten karsiminen ja toiminnan tehostaminen.