Kuntien kokemuksia seniorirannekkeesta : ikääntyneen toimintakykyä, toimijuutta ja hyvinvointia tukemassa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää kuntien kokemusten kautta liikunta- ja kulttuuripalveluita sisältävän seniorirannekkeen vaikutuksia ikääntyneiden toimintakykyyn, toimijuuteen ja hyvinvointiin. Tarkoituksena oli lisäksi tarkastella kuntien kokemuksia seniorirannekkeen käyttöönotosta ja käytöstä. Opinnäytetyömme teoreettisen viitekehyksen muodostivat toimintakyvyn, toimijuuden ja hyvinvoinnin käsitteet sekä kontekstina toimi ikääntyneiden palveluihin liittyvä toimintaympäristö.

Opinnäytetyömme tavoitteena oli tukea Rauman ikäihmisten neuvostoa seniorirannekkeen kehittämisessä. Aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Haastattelimme kuuden kunnan liikunta- ja kulttuuripalveluista vastaavia työntekijöitä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisenä sisällönanalyysina.

Opinnäytetyömme tuloksissa nousivat esiin seniorirannekkeen vaikutukset eri toimintakyvyn osa-alueisiin, toimijuuteen sekä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.Kuntien käyttökokemuksissa korostui rannekkeen helppokäyttöisyys sekä edullisuus. Seniorirannekkeen kehittämistarpeet koskivat asiakaslähtöisyyden ja tasapuolisuuden takaamista sekä tiedottamisen ja yhteistyön tärkeyttä. Tulosten perusteella voidaan todeta seniorirannekkeen olevan ikääntyneelle hyödyllinen sekä helppokäyttöinen palvelu, jonka tuella liikunta- ja kulttuuripalvelut tuodaan osaksi ikääntyneiden arkea heidän omassa toimintaympäristössään.

Jatkokehittämisessä on hyvä huomioida käyttäjäryhmän mukaanotto seniorirannekkeen palveluiden kehittämiseen. Kuntien olisi tarpeellista pohtia palveluiden kehittämisessä myös kulttuurihyvinvoinnin merkitystä ikääntyneen elämään. Senioriranneke tarjoaa matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää toimintaa ja on edullinen tapa tukea ikääntyneen omaa toimijuutta ja hyvinvointia. Tämän kaltaisten palveluiden vaikuttavuutta tulee tutkia enemmän, koska aiheesta on niukasti kotimaista ja kansainvälistä tutkimusta.

The purpose of this study was to investigate the impact of the senior bracelet on seniors’ physical and cultural activity, functionality, agency, and well-being, as reported by municipalities, and to explore how the senior bracelet was integrated into municipal services. The aim of the thesis was to gather information about experiences with the bracelet across different regions and opinions on its impact on the holistic well-being of the elderly.

The goal of the work was to support the Rauma Council for the Elderly in developing the senior bracelet. Data for this study were collected through interviews with municipal employees representing well-being and cultural services from six municipalities. The interview data were analyzed using a data-driven content analysis.

The results reveal how the senior bracelet affects different areas of seniors’ functionality, agency, and well-being. The development needs for the senior bracelet focused on ensuring user participation and equity, as well as the importance of communication and collaboration. Based on the results, the senior bracelet can be considered a beneficial and easy-to-use service for the elderly, supporting the integration of sports and cultural services into their daily lives within their own environments.

The developers of the service should consider involving the user group in the design process. It would be important for municipalities to recognize the significance of cultural well-being in the lives of the elderly when developing the service. The impact of such services requires further research, as there is limited national and international research on the topic.