Keskittymisharjoittelu salibandyn lajiharjoittelun avuksi : 11–13-vuotiaiden salibandyn pelaajien subjektiivinen kokemus seitsemän viikon keskittymisharjoittelusta.
Kettula, Jere; Kurki, Valtteri (2024)
Kettula, Jere
Kurki, Valtteri
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112931244
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112931244
Tiivistelmä
Huoli nuorten mielenterveydestä ja heikkenevästä keskittymiskyystä on lisääntynyt viime aikoina. Lasten ja nuorten tarkkaavaisuuden ongelmat nousevat esiin erityisesti ryhmätilanteissa. Kilpaurheilu voi opettaa tärkeitä elämäntaitoja, mutta valmentajan pitää osata tukea nuoren kehitystä, kuunnella ja kannustaa. Salibandy on nopeatempoinen joukkuelaji, jossa tilanteet tapahtuvat nopeasti ja pelaajalta vaaditaan paljon keskittymiskykyä ja taitoa siirtää keskittymisen kohdetta pelin aikana. Hyvä keskittymiskyky vaatii optimaalista vireystilaa. Urheilulajeissa optimaalinen vireystila voi olla paljonkin korkeampi, kuin opiskelussa vaadittava. Vireystilaan voidaan vaikuttaa esimerkiksi hengitys- ja mielikuvaharjoittelulla, joka perustuu aivojen ja hermoston yhteistoimintaan.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä urheiluvalmentajien ja nuorten parissa työskentelevien tietämystä hengitys- ja mielikuvaharjoitusten sekä tavoitteiden asettamisen vaikutuksista keskittymiskyvyn paranemiseen salibandypelaajilla lajiharjoittelun aikana. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten seitsemän viikon mittainen ohjattu tavoitteiden asettaminen, hengitys- ja mielikuvaharjoittelu vaikuttaa 11–13- vuotiaiden salibandypelaajien keskittymiskykyyn lajiharjoittelun aikana.
Tämä opinnäytetyö on määrällinen tutkimus, joka on tehty yhteistyössä Nurmon Jymyn P12 ja P13 joukkueiden kanssa. Osana opinnäytetyötä on toteutettu seitsemän viikon interventio, joka sisälsi keskittymisharjoitteita. Intervention yhtenä harjoitteena oli focusvihko, joka täytettiin jokaisella harjoituskerralla, sekä kaksi erilaista harjoituspakettia, jotka kumpikin sisälsivät sekä hengitys-, että mielikuvaharjoitteen. Pelaajille esitettiin keskittymiseen liittyvä arviointikysely jokaisen harjoituskerran jälkeen. Näistä vastauksista kerättiin aineistoa tulososiota varten. Kyselyssä oli kolme keskittymiseen liittyvää kysymystä, johon pelaajat vastasivat numeerisesti 0–10 välillä. Keskittymisen arviointikyselyn tulokset antavat positiivisia viitteitä keskittymisharjoitteiden hyödyntämisestä osana salibandyn lajiharjoittelua keskittymisen ja orientaation parantamiseksi. Työtä tehdessä joukkueen pelaajat sekä valmentajat antoivat positiivista palautetta keskittymisharjoitteista, ja joukkue jatkoi harjoitteiden käyttöä myös intervention jälkeen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä urheiluvalmentajien ja nuorten parissa työskentelevien tietämystä hengitys- ja mielikuvaharjoitusten sekä tavoitteiden asettamisen vaikutuksista keskittymiskyvyn paranemiseen salibandypelaajilla lajiharjoittelun aikana. Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten seitsemän viikon mittainen ohjattu tavoitteiden asettaminen, hengitys- ja mielikuvaharjoittelu vaikuttaa 11–13- vuotiaiden salibandypelaajien keskittymiskykyyn lajiharjoittelun aikana.
Tämä opinnäytetyö on määrällinen tutkimus, joka on tehty yhteistyössä Nurmon Jymyn P12 ja P13 joukkueiden kanssa. Osana opinnäytetyötä on toteutettu seitsemän viikon interventio, joka sisälsi keskittymisharjoitteita. Intervention yhtenä harjoitteena oli focusvihko, joka täytettiin jokaisella harjoituskerralla, sekä kaksi erilaista harjoituspakettia, jotka kumpikin sisälsivät sekä hengitys-, että mielikuvaharjoitteen. Pelaajille esitettiin keskittymiseen liittyvä arviointikysely jokaisen harjoituskerran jälkeen. Näistä vastauksista kerättiin aineistoa tulososiota varten. Kyselyssä oli kolme keskittymiseen liittyvää kysymystä, johon pelaajat vastasivat numeerisesti 0–10 välillä. Keskittymisen arviointikyselyn tulokset antavat positiivisia viitteitä keskittymisharjoitteiden hyödyntämisestä osana salibandyn lajiharjoittelua keskittymisen ja orientaation parantamiseksi. Työtä tehdessä joukkueen pelaajat sekä valmentajat antoivat positiivista palautetta keskittymisharjoitteista, ja joukkue jatkoi harjoitteiden käyttöä myös intervention jälkeen.