Yhteiset lapset : Varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyö

Abstract

Opinnäytetyön lähtökohtana oli havainto varhaiskasvatuksen ja neuvolan vaihtelevista yhteistyökäytännöistä Satakunnan hyvinvointialueella sekä tarve niiden parantamiseen ja yhtenäistämiseen. Tarkoituksena oli selvittää nykyisiä yhteistyön käytäntöjä, ammattilaisten toiveita tulevasta yhteistyöstä sekä kartoittaa 4-vuotislomakkeen sisältö ja toimivuus tiedonkulussa varhaiskasvatuksen ja neuvolan välillä. Tavoitteena oli laatia raportti Satakunnan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden käyttöön käytäntöjen yhtenäistämisen tueksi.

Tutkimus toteutettiin Delfoi-menetelmällä, jossa kyselyiden välissä asiantuntijapaneeli antoi yksityiskohtaisempia näkemyksiään yhteistyökäytännöstä sekä niiden kehittämistarpeista. Kyselyihin osallistui laaja joukko neuvolan ja varhaiskasvatuksen ammattilaisia eri puolilta Satakuntaa, mikä mahdollisti kattavan näkemyksen nykyisistä yhteistyökäytännöistä ja toiveita tulevasta. Ensimmäiseen kyselyyn osallistui asiantuntijoita 41 toimipisteestä ja toiseen kyselyyn 28 toimipisteestä. Lisäksi syventäviä haastatteluja paneelikeskustelujen avulla tehtiin valikoiduille asiantuntijoille, jotta saatiin syvällisempää tietoa yhteistyön haasteista ja kehittämistarpeista. Paneelikeskusteluihin osallistui ensimmäisellä kierroksella kahdeksan asiantuntijaa ja toisella kierroksella yhdeksän asiantuntijaa. Tutkimuksen aineisto analysoitiin laadullisen analyysin keinoin.

Tulokset ovat linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Tämän opinnäytetyön perusteella yhteistyön käytännöt, kuten tiedonsiirtolomakkeet ja sähköinen viestintä, koetaan hyödyllisiksi, mutta niiden käytössä havaitaan parantamisen varaa. Ammattilaiset toivoivat myös säännöllisempää yhteistyötä ja säädettävämpiä toimintamalleja, kuten yhteisiä tapaamisia ja sähköisten lomakkeiden käyttöönottoa.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että yhteistyökäytäntöjen yhtenäistäminen on keskeistä tasa-arvoisten palvelujen turvaamisessa. Sähköinen tiedonkulku ja rakenteellinen yhteistyö tukevat lapsen kehityksen seurantaa ja edistää loppu viimein lapsen hyvinvointia. Näitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää Satakunnan hyvinvointialueen varhaiskasvatuksen ja neuvolan yhteistyökäytäntöjen kehittämisessä.