Ensilinjan auttajien kokemukset jälkipurkukeskusteluista : Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ensilinjan auttajien kokemuksia jälkipurkutoiminnasta
Malmberg, Henni; Perkiö, Anne (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112931334
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024112931334
Tiivistelmä
Tutkimustyön tavoitteena oli tuottaa tutkittua tietoa Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle (Varha) ensilinjan auttajille suunnatusta jälkipurkutoiminnasta. Tutkimuksessa selvitettiin ensilinjan auttajien kokemuksia jälkipurkutoimien vaikutuksesta auttajien henkiseen hyvinvointiin ja palautumiseen. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun ja Varhan kanssa.
Suomessa 2021–2022 toteutuneen MentalFireFit-hankkeen myötä on koulutettu lisää vertaispurkuohjaajia, sekä laadittu suositus jälkipurkutoimien käyttöön pelastusalalla. Ensilinjan auttajat kohtaavat säännöllisesti kuormittavia tilanteita, joiden purkaminen psyykkisesti on tärkeää henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Mikäli palautuminen henkisesti kuormittavista tehtävistä jää tekemättä, voi kasautuva stressi johtaa auttajan kyynistymiseen. Työperäinen stressi, työuupumus ja erilaiset stressihäiriöt ovat yleisiä ensilinjan auttajilla, joten on tärkeää tunnistaa rakenteet, joiden avulla auttajien henkistä taakkaa on mahdollista keventää. Ensilinjan auttajille on kehitetty erilaisia tukitoimia, joiden tarkoituksena on traumaattisten tapahtumien käsittely ja vertaistuki. Defusing on kolmivaiheinen jälkipurkuistunto, joka auttaa ensilinjan auttajia käsittelemään traumaattisia tilanteita mahdollisimman pian tapahtumien jälkeen.
Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin kohderyhmälle sähköpostitse maaliskuussa 2024. Tutkimukseen osallistui 88 (n = 88) ensilinjan auttajaa, joista 65 % (n = 57) kertoi osallistuneensa defusing-istuntoon vuosien 2020–2023 aikana. Tulokset osoittavat, että valtaosa ensilinjan auttajista pitää jälkipurkukeskusteluja tärkeänä. Ensilinjan auttajat kokevat jälkipurkuistuntojen parantavan henkistä jaksamista ja psyykkistä palautumista. Vertaistuki ja tunteiden ilmaisu koettiin tärkeimpinä palautumista edistävinä tekijöinä. Vähemmän kokeneet ensilinjan auttajat suhtautuvat jälkipurkutoimiin positiivisemmin ja hyötyvät siitä enemmän kuin kokeneemmat ensilinjan auttajat.
Yhteenvetona johtopäätöksistä voidaan sanoa, että jälkipurkuohjaajien koulutukseen tulisi panostaa, ja kiinnittää huomiota jälkipurkuistunnon protokollan noudattamiseen, sillä vapaasti ilman protokollaa vedetyt jälkipurkutoimet saattavat jäädä tehottomiksi tai aiheuttaa haittaa auttajille. Organisaation tulisi kiinnittää huomiota siihen, että jälkipurkutoimien ympärille muodostuu positiivinen ja salliva ilmapiiri. Ensilinjan auttajat ovat passiivisia pyytämään itselleen jälkipurkutoimia, vaikka jälkipurkutoimet koettiin pääasiassa tärkeiksi. Organisaatiokulttuurin muovaaminen ilmapiirin ja ohjeistusten osalta on keskeisessä roolissa ensilinjan auttajien palautumisen tukemisessa.
Avainsanat psykososiaalinen tuki, ensivaste, defusing, ensilinjan auttaja, CISM The aim of this study was to provide evidence-based information about first responders' debriefing activities for The Wellbeing Services County of Southwest Finland (Varha). The study investigated the experiences of first responders regarding the impact of debriefing activities on their mental well-being and recovery. The study was conducted in collaboration with Häme University of Applied Sciences and Varha.
During the MentalFireFit project conducted in Finland from 2021 to 2022, additional peer debriefing facilitators were trained, and a recommendation for the use of debriefing activities in the emergency services was developed. First responders are regularly exposed to stressful situations, and psychological processing of these experiences is important for maintaining mental well-being. If recovery from psychologically stressful situations is neglected, cumulative stress can lead to cynicism in first responders. Work-related stress, burnout and various stress disorders are common among first responders, so it is important to identify structures that can be used to reduce the mental burden on responders.
Several support interventions have been developed for first responders to help them cope with traumatic events and to provide peer support. Defusing is a three-phase debriefing session designed to help first responders process traumatic situations as soon as possible after the events. The study was conducted through a survey sent to the target group by email in March 2024. 88 first responders (n = 88) participated in the study, of whom 65% (n = 57) reported having attended a defusing session between 2020 and 2023. The study shows that most first responders consider debriefing sessions important. First responders feel that debriefing sessions improve their mental resilience and psychological recovery. Peer support and expression of emotions were perceived as the most important factors in promoting recovery. The results show that first responders with less experience received debriefing sessions more positively and it benefited them more than advanced first responders.
To summarise the conclusions, it is important to invest in the training of debriefing facilitators and to ensure that debriefing sessions follow a protocol, as debriefing sessions conducted freely without a protocol can be ineffective or even harmful to helpers. The organisation should put more emphasis on creating a positive and enabling atmosphere for debriefing sessions. First responders are passive in asking for debriefing, even though debriefing was mainly perceived as important. Shaping the organisational culture in terms of atmosphere and policies plays a key role in supporting the recovery of first responders.
Keywords psychosocial support, emergency response, defusing, first responders, CISM
Suomessa 2021–2022 toteutuneen MentalFireFit-hankkeen myötä on koulutettu lisää vertaispurkuohjaajia, sekä laadittu suositus jälkipurkutoimien käyttöön pelastusalalla. Ensilinjan auttajat kohtaavat säännöllisesti kuormittavia tilanteita, joiden purkaminen psyykkisesti on tärkeää henkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Mikäli palautuminen henkisesti kuormittavista tehtävistä jää tekemättä, voi kasautuva stressi johtaa auttajan kyynistymiseen. Työperäinen stressi, työuupumus ja erilaiset stressihäiriöt ovat yleisiä ensilinjan auttajilla, joten on tärkeää tunnistaa rakenteet, joiden avulla auttajien henkistä taakkaa on mahdollista keventää. Ensilinjan auttajille on kehitetty erilaisia tukitoimia, joiden tarkoituksena on traumaattisten tapahtumien käsittely ja vertaistuki. Defusing on kolmivaiheinen jälkipurkuistunto, joka auttaa ensilinjan auttajia käsittelemään traumaattisia tilanteita mahdollisimman pian tapahtumien jälkeen.
Tutkimus toteutettiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin kohderyhmälle sähköpostitse maaliskuussa 2024. Tutkimukseen osallistui 88 (n = 88) ensilinjan auttajaa, joista 65 % (n = 57) kertoi osallistuneensa defusing-istuntoon vuosien 2020–2023 aikana. Tulokset osoittavat, että valtaosa ensilinjan auttajista pitää jälkipurkukeskusteluja tärkeänä. Ensilinjan auttajat kokevat jälkipurkuistuntojen parantavan henkistä jaksamista ja psyykkistä palautumista. Vertaistuki ja tunteiden ilmaisu koettiin tärkeimpinä palautumista edistävinä tekijöinä. Vähemmän kokeneet ensilinjan auttajat suhtautuvat jälkipurkutoimiin positiivisemmin ja hyötyvät siitä enemmän kuin kokeneemmat ensilinjan auttajat.
Yhteenvetona johtopäätöksistä voidaan sanoa, että jälkipurkuohjaajien koulutukseen tulisi panostaa, ja kiinnittää huomiota jälkipurkuistunnon protokollan noudattamiseen, sillä vapaasti ilman protokollaa vedetyt jälkipurkutoimet saattavat jäädä tehottomiksi tai aiheuttaa haittaa auttajille. Organisaation tulisi kiinnittää huomiota siihen, että jälkipurkutoimien ympärille muodostuu positiivinen ja salliva ilmapiiri. Ensilinjan auttajat ovat passiivisia pyytämään itselleen jälkipurkutoimia, vaikka jälkipurkutoimet koettiin pääasiassa tärkeiksi. Organisaatiokulttuurin muovaaminen ilmapiirin ja ohjeistusten osalta on keskeisessä roolissa ensilinjan auttajien palautumisen tukemisessa.
Avainsanat psykososiaalinen tuki, ensivaste, defusing, ensilinjan auttaja, CISM
During the MentalFireFit project conducted in Finland from 2021 to 2022, additional peer debriefing facilitators were trained, and a recommendation for the use of debriefing activities in the emergency services was developed. First responders are regularly exposed to stressful situations, and psychological processing of these experiences is important for maintaining mental well-being. If recovery from psychologically stressful situations is neglected, cumulative stress can lead to cynicism in first responders. Work-related stress, burnout and various stress disorders are common among first responders, so it is important to identify structures that can be used to reduce the mental burden on responders.
Several support interventions have been developed for first responders to help them cope with traumatic events and to provide peer support. Defusing is a three-phase debriefing session designed to help first responders process traumatic situations as soon as possible after the events. The study was conducted through a survey sent to the target group by email in March 2024. 88 first responders (n = 88) participated in the study, of whom 65% (n = 57) reported having attended a defusing session between 2020 and 2023. The study shows that most first responders consider debriefing sessions important. First responders feel that debriefing sessions improve their mental resilience and psychological recovery. Peer support and expression of emotions were perceived as the most important factors in promoting recovery. The results show that first responders with less experience received debriefing sessions more positively and it benefited them more than advanced first responders.
To summarise the conclusions, it is important to invest in the training of debriefing facilitators and to ensure that debriefing sessions follow a protocol, as debriefing sessions conducted freely without a protocol can be ineffective or even harmful to helpers. The organisation should put more emphasis on creating a positive and enabling atmosphere for debriefing sessions. First responders are passive in asking for debriefing, even though debriefing was mainly perceived as important. Shaping the organisational culture in terms of atmosphere and policies plays a key role in supporting the recovery of first responders.
Keywords psychosocial support, emergency response, defusing, first responders, CISM