Hiilipäästöjen huomiointi sähköisessä talotekniikassa
Kittilä, Toni (2024)
Kittilä, Toni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024113031528
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024113031528
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin vähähiilistä rakentamista sähkösuunnittelun näkökulmasta. Työn taustalla oli uusi rakentamislaki, joka velvoittaa tekemään ilmastoselvityksen. Ilmastoselvitys sisältää hiilijalanjäljen ja hiilikädenjäljen arvioinnin, ja sen tarkoituksena on vähentää rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä. Työn tavoitteena oli selvittää, miten sähkösuunnittelussa voidaan huomioida hiilipäästöjen vähentäminen. Työn tuloksista luotiin ST-kortti, joka sisältää tietoa vähähiilisestä rakentamisesta sähköisen talotekniikan näkökulmasta.
Tutkimuksessa käytetty terminologia keskittyy erityisesti hiilijalanjälkeen, joka kuvaa rakennuksen negatiivisia ympäristövaikutuksia sen elinkaaren aikana, sekä hiilikädenjälkeen, joka edustaa positiivisia ympäristövaikutuksia, kuten energiatehokkuuden parantamista ja materiaalivalintojen optimointia.
Hiilipäästöjen vähentämiseksi rakentamisessa pyritään valitsemaan vähähiilisiä materiaaleja, optimoimaan energiankäyttöä ja hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä. Sähkösuunnittelussa tämä tarkoittaa energiatehokkaiden laitteiden ja järjestelmien valintaa sekä mahdollisimman vähäpäästöisten komponenttien käyttöä. Erityistä huomiota kiinnitetään myös rakennuksen koko elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen ja sähkölaitteiden kestävyyteen.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä oli, että sähkösuunnittelulla on merkittävä rooli vähähiilisen rakentamisen kokonaisuudessa. Laitteiden koko elinkaaren aikaiset päästöt sekä käytönaikainen energiankulutus olisi huomioitava ja pyrittävä myös valitsemaan vähähiilisiä materiaaleja ja komponentteja. Energianhallintajärjestelmien integrointi tulisi huomioida rakennuksen muuhun infrastruktuuriin.
Jatkotutkimuksissa voisi keskittyä yksilöidymmin vähähiilisyyslaskentamenetelmien kehittämiseen sekä esimerkkikohteiden laskentamenetelmien arviointiin tapaustutkimuksen avulla.
Tutkimuksessa käytetty terminologia keskittyy erityisesti hiilijalanjälkeen, joka kuvaa rakennuksen negatiivisia ympäristövaikutuksia sen elinkaaren aikana, sekä hiilikädenjälkeen, joka edustaa positiivisia ympäristövaikutuksia, kuten energiatehokkuuden parantamista ja materiaalivalintojen optimointia.
Hiilipäästöjen vähentämiseksi rakentamisessa pyritään valitsemaan vähähiilisiä materiaaleja, optimoimaan energiankäyttöä ja hyödyntämään uusiutuvia energialähteitä. Sähkösuunnittelussa tämä tarkoittaa energiatehokkaiden laitteiden ja järjestelmien valintaa sekä mahdollisimman vähäpäästöisten komponenttien käyttöä. Erityistä huomiota kiinnitetään myös rakennuksen koko elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen ja sähkölaitteiden kestävyyteen.
Opinnäytetyön johtopäätöksenä oli, että sähkösuunnittelulla on merkittävä rooli vähähiilisen rakentamisen kokonaisuudessa. Laitteiden koko elinkaaren aikaiset päästöt sekä käytönaikainen energiankulutus olisi huomioitava ja pyrittävä myös valitsemaan vähähiilisiä materiaaleja ja komponentteja. Energianhallintajärjestelmien integrointi tulisi huomioida rakennuksen muuhun infrastruktuuriin.
Jatkotutkimuksissa voisi keskittyä yksilöidymmin vähähiilisyyslaskentamenetelmien kehittämiseen sekä esimerkkikohteiden laskentamenetelmien arviointiin tapaustutkimuksen avulla.