Henkisen valmennuksen merkitys nuorille koripalloilijoille
Laitinen, Mirko (2024)
Laitinen, Mirko
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120231764
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120231764
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli tutkia henkisten taitojen merkitystä nuorilla koripalloilijoilla. Työn tavoitteena oli syventää ymmärrystä siitä, miten henkinen valmennus voi tukea nuoria urheilijoita paitsi urheilusuorituksissa myös heidän kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissaan.
Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa, jota koripalloseurat ja valmentajat voivat hyödyntää nuorten urheilijoiden valmennuksessa, erityisesti keskittyen keskeisiin henkisiin taitoihin, kuten itseluottamukseen, keskittymiseen ja paineensietokykyyn.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella, ja aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla. Kohderyhmänä olivat kuusi ammattilaiskoripalloilijaa, jotka olivat pelanneet vähintään Suomen pääsarjatasolla. Kyselyssä esitettiin avoimia kysymyksiä, jotka antoivat vastaajille mahdollisuuden kuvata omia kokemuksiaan henkisten taitojen merkityksestä ja valmennuksen vaikutuksista.
Vastaukset analysoitiin teemoittelun avulla, mikä mahdollisti keskeisten aiheiden ja yhtäläisyyksien tunnistamisen.Tulokset osoittivat, että vastaajat pitivät itseluottamusta, keskittymistä ja paineensietokykyä erittäin tärkeinä henkisinä taitoina, jotka tukevat heidän suoritustaan ja hyvinvointiaan.
Puolet vastaajista oli saanut jonkinlaista henkistä tukea valmentajiltaan, mikä auttoi heitä erityisesti epäonnistumisten käsittelyssä ja suoritusten parantamisessa. Toisaalta osa vastaajista koki, että henkistä valmennusta oli tarjolla liian vähän, erityisesti uran alkuvaiheessa, jolloin henkiset haasteet olivat suurimmillaan.Johtopäätöksenä todettiin, että henkiset taidot ovat olennainen osa urheilijan menestystä ja hyvinvointia.
Kehittämisehdotuksena esitettiin, että henkisen valmennuksen tarjoamista nuorille urheilijoille tulisi lisätä, erityisesti painottaen itseluottamuksen, keskittymisen ja paineensietokyvyn kehittämistä. Valmentajille suositellaan koulutusta henkisen valmennuksen menetelmissä, jotta he voivat tukea urheilijoita tehokkaammin.
Tulevaisuudessa olisi myös hyödyllistä laajentaa tutkimusta suuremmalle otannalle, jotta tuloksia voidaan yleistää kattavammin.
Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa, jota koripalloseurat ja valmentajat voivat hyödyntää nuorten urheilijoiden valmennuksessa, erityisesti keskittyen keskeisiin henkisiin taitoihin, kuten itseluottamukseen, keskittymiseen ja paineensietokykyyn.
Tutkimus toteutettiin laadullisella tutkimusotteella, ja aineisto kerättiin kyselylomakkeiden avulla. Kohderyhmänä olivat kuusi ammattilaiskoripalloilijaa, jotka olivat pelanneet vähintään Suomen pääsarjatasolla. Kyselyssä esitettiin avoimia kysymyksiä, jotka antoivat vastaajille mahdollisuuden kuvata omia kokemuksiaan henkisten taitojen merkityksestä ja valmennuksen vaikutuksista.
Vastaukset analysoitiin teemoittelun avulla, mikä mahdollisti keskeisten aiheiden ja yhtäläisyyksien tunnistamisen.Tulokset osoittivat, että vastaajat pitivät itseluottamusta, keskittymistä ja paineensietokykyä erittäin tärkeinä henkisinä taitoina, jotka tukevat heidän suoritustaan ja hyvinvointiaan.
Puolet vastaajista oli saanut jonkinlaista henkistä tukea valmentajiltaan, mikä auttoi heitä erityisesti epäonnistumisten käsittelyssä ja suoritusten parantamisessa. Toisaalta osa vastaajista koki, että henkistä valmennusta oli tarjolla liian vähän, erityisesti uran alkuvaiheessa, jolloin henkiset haasteet olivat suurimmillaan.Johtopäätöksenä todettiin, että henkiset taidot ovat olennainen osa urheilijan menestystä ja hyvinvointia.
Kehittämisehdotuksena esitettiin, että henkisen valmennuksen tarjoamista nuorille urheilijoille tulisi lisätä, erityisesti painottaen itseluottamuksen, keskittymisen ja paineensietokyvyn kehittämistä. Valmentajille suositellaan koulutusta henkisen valmennuksen menetelmissä, jotta he voivat tukea urheilijoita tehokkaammin.
Tulevaisuudessa olisi myös hyödyllistä laajentaa tutkimusta suuremmalle otannalle, jotta tuloksia voidaan yleistää kattavammin.