Främjande av egenvård hos patienter med hjärtsvikt genom digitala verktyg: utarbetning av material till digital vårdstig för hjärtsviktpatienter genom en scoping review

Abstract

Hjärtsvikt är ett sjukdomstillstånd då hjärtat inte förmår att pumpa tillräckligt med blod runt i kroppen och är en vanlig folkhälsosjukdom som årligen drabbar 1–2 % av Finlands befolkning. Hjärtsvikt medför begränsningar för patienten såsom försämrad livskvalitet, högre dödlighet, större vårdbehov samt avancerad behandling. En viktig hörnsten utav behandlingen är egenvården av hjärtsvikt. Enligt tidigare studier kan digitala verktyg i vården av patienter med hjärtsvikt stärka patientens egenvård, minska på sjukhusvistelser och göra vården mera tillgänglig. Digitala applikationer bidrar med kunskap och stöder patienten till självständighet.

Syftet med examensarbetet var att beskriva de digitala möjligheterna som stöder vården av patienten med hjärtsvikt för att kunna utveckla innehållet till en digital applikation och förbättra egenvården. Frågeställningarna var: Vilken betydelse har social- och hälsovårdens digitala applikationer i egenvården av hjärtsvikt? Hur främjas egenvården av hjärtsvikt med hjälp av digitala verktyg? och Vilka funktioner ska applikationen bestå av och vilken information? För att synliggöra vårdvetenskaplig kunskap inom området används Dorotea Orems teori om egenvårdsbrister och omvårdnadssystem i examensarbetet. Scoping review användes som forskningsmetod för att kartlägga ämneslitteraturen som bestod av 15 vetenskapliga artiklar och 8 källor av grådata. Resultaten analyserades tematisk för att besvara studiens syfte och frågeställningar.

Resultatet visar att digitala applikationer i vården av patienter med hjärtsvikt förebygger sjukhusinläggningar och minskar på vårdkostnaderna. Hälsofrämjande effekter såsom förbättrad livskvalitet, patientengagemang, förebyggande vård och motivationsökande effekt framkommer i studien. Övriga viktiga faktorer är trygghet, tillgänglighet, delaktighet och stöd. Digitala applikationers funktioner ska bestå av påminnelsefunktion och kommunikationsmöjlighet med vårdpersonal. Information om sjukdomen, behandling och egenvården framkommer som viktiga komponenter i studien. Utgående från resultatet och bakgrunden har den digitala applikationens innehåll och funktion utformats. Den digitala applikationen ska utgöra ett digitalt verktyg i hjärtskötarens dagliga arbete och stöda patienter med hjärtsvikt till en god egenvård.

Sydämen vajaatoiminta on sairaustila, jossa sydän ei kykene pumppaamaan riittävästi verta elimistöön. Se on yleinen kansanterveysongelma, joka vuosittain koskettaa 1–2 % Suomen väestöstä. Sydämen vajaatoiminta aiheuttaa potilaalle rajoituksia, kuten heikentynyttä elämänlaatua, suurempaa kuolleisuutta, lisääntynyttä hoidon tarvetta ja vaativia hoitotoimenpiteitä. Tärkeä hoidon kulmakivi on sydämen vajaatoiminnan omahoito. Aiemmat tutkimukset osoittavat, että digitaaliset työkalut voivat vahvistaa sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden omahoitoa, vähentää sairaalahoitojaksoja ja parantaa hoidon saatavuutta. Digitaaliset sovellukset tarjoavat tietoa ja tukevat potilasta itsenäisyyteen.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla digitaalisia mahdollisuuksia, jotka tukevat sydämen vajaatoimintaa sairastavan potilaan hoitoa, jotta digitaalisen sovelluksen sisältöä voitaisiin kehittää ja omahoitoa parantaa. Tutkimuskysymykset olivat: Mikä merkitys sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisilla sovelluksilla on sydämen vajaatoiminnan omahoidossa? Miten sydämen vajaatoiminnan omahoitoa edistetään digitaalisten työkalujen avulla? Mitä toimintoja sovelluksessa tulisi olla ja millaista tietoa sen tulisi sisältää? Hoitotieteellisen tiedon näkyväksi tekemiseksi työssä käytettiin Dorothea Oremin teoriaa omahoidon puutteista ja hoitojärjestelmistä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin scoping review katsausta, jolla kartoitettiin aihealueen kirjallisuus, joka koostui 15 tieteellisestä artikkeleista ja 8 harmaan aineiston lähteestä. Tulokset analysoitiin temaattisesti vastaamaan tutkimuksen tarkoitukseen ja kysymyksiin.

Tulokset osoittavat, että digitaaliset sovellukset sydämen vajaatoimintaa sairastavien potilaiden hoidossa ehkäisevät sairaalahoitoa ja vähentävät hoitokustannuksia. Terveyttä edistäviä vaikutuksia, kuten elämänlaadun parantuminen, potilasaktiivisuus, ennaltaehkäisevä hoito ja motivaation lisääntyminen, ilmenee tutkimuksessa. Muita tärkeitä tekijöitä ovat turvallisuus, saavutettavuus, osallisuus ja tuki. Digitaalisten sovellusten tulisi sisältää muistutusominaisuus ja mahdollisuus kommunikoida hoitohenkilökunnan kanssa. Sairauteen, hoitoon ja omahoitoon liittyvä tieto nousee tärkeiksi komponenteiksi tutkimuksessa. Tulosten ja taustan perusteella digitaalisen sovelluksen sisältö ja toiminnot on suunniteltu. Digitaalisen sovelluksen tulee toimia työkaluna sydänhoitajan päivittäisessä työssä ja tukea sydämen vajaatoimintaa sairastavia potilaita hyvään omahoitoon.

Heart failure is a condition when the heart is not able to pump enough blood throughout the body and is a common public health issue, affecting 1–2% of Finland’s population annually. Heart failure imposeslimitations on the patient, such as reduced quality of life, higher mortality, increased care needs and the necessity for advanced treatments. A cornerstone of heart failure treatment is self-care. According to previous studies, digital tools in the care of heart failure patients can strengthen self-care, reduce hospitalization and make care more accessible. Digital applications provide knowledge and support the patients toward independence.

The purpose of this thesis was to describe the digital opportunities that support the care of heart failure patients in order to develop content for a digital application and improve self-care. The research questions were: What significance do digital applications in social and health care have in the self-care of heart failure? How is heart failure self-care promoted with the help of digital tools? and What functions and information should the application contain? To highlight scientific knowledge within nursing in this area, Dorotea Orem's theory of self-care deficits and nursing systems was applied in the thesis. A scoping review was used as the research method to map the literature on the subject, which consisted of 15 scientific articles and 8 sources of grey literature. The results were analyzed thematically to answer the study's purpose and questions.

The findings show that digital applications in the care of heart failure patients prevent hospital admissions and reduce healthcare costs. Health-promoting effects, such as improved quality of life, patient engagement, preventive care and motivational effects, emerged in the study. Other important factors include safety, accessibility, involvement and support. The functions of digital applications should include reminder features and communication options with healthcare personnel. Information on disease, treatment and self-care emerged as key components in the study. Based on the results and background, the content and functions of the digital application were designed. The digital application is intended to serve as a tool in the daily work of cardiac nurses and support heart failure patients in achieving effective self-care.