Mikä motivoi nuoria kilpaurheilemaan? Case Lahden Ahkera

Abstract

Tutkimuksen kohderyhmänä olivat Lahden Ahkeran nuoret yleisurheilijat, jotka harjoittelevat kilpailullisin tavoittein. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 12–19-vuotiaiden yleisurheilijoiden motivaatiotekijöitä, jotka vaikuttavat heidän motivaatioonsa ja sitoutumiseensa. Tutkimuksen taustalla oli tarve ymmärtää nuorten urheilijoiden motivaatioon vaikuttavia tekijöitä, koska nuoruusvaiheessa tapahtuu merkittäviä muutoksia, jotka voivat horjuttaa sitoutumista urheiluun. Tämä tieto on merkityksellistä seuralle.

Tutkimuksessa tarkasteltiin itsemääräämisteorian osa-alueita: autonomiaa, pätevyyden tunnetta ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tämä mahdollisti laajan aineiston keräämisen nuorten urheilijoiden motivaatiotekijöistä. Kysely perustui suomennettuihin kysymyksiin Sport Motivation Scale 2 (SMS 2) -mittarista ja Motivational Climate in Physical Education Scale (MCPES) -mittarista. Näiden avulla kartoitettiin urheilijoiden motivaatiotekijöitä ja kokemuksia harjoituksista. Kyselylomakkeessa oli sekä suljettuja että avoimia kysymyksiä. Näiden avulla tutkittiin esimerkiksi autonomian tunnetta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja pätevyyden tunnetta. Kyselytutkimukseen osallistui 55 urheilijaa, jotka jaettiin kolmeen eri ikäryhmään. Aineisto kerättiin 2024 lokakuun kahden ensimmäisen viikon aikana Webropol-kyselyllä. Osallistujat saivat kyselyn auki joko QR-koodin avulla tai linkillä WhatsApp-sovelluksesta, jotka ryhmien valmentajat jakoivat ikäryhmien urheilijoille. Tuloksia vertailtiin ikäryhmien välillä sekä sukupuolten välillä.

Tulosten analyysissa havaittiin eroja ulkoisessa säätelyssä ja autonomiassa nuorempien ja vanhempien urheilijoiden välillä. Ulkoisen säätelyn keskiarvo oli tilastollisesti merkitsevästi korkeammalla 16–19-vuotiailla (M = 3,41, SD = 0,23) kuin 12–15-vuotiailla (M = 3,23, SD = 0,40; p = 0,014), mikä viittaa siihen, että vanhemmilla urheilijoilla ulkoinen paine vaikuttaa enemmän motivaatioon. Autonomian kokemus oli puolestaan vanhemmilla urheilijoilla korkeampi (M = 4,23, SD = 0,45) kuin nuoremmilla (M = 3,73, SD = 0,61; p = 0,048), mikä viittaa kasvavaan itsenäisyyden tunteeseen iän myötä. Sukupuolten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja. Avoimista kysymyksistä saatiin laajemmin tietoa, miten urheilijat kokivat valmentajien ja sosiaalisen ympäristön roolin motivaatiossaan.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää seuran toiminnan kehittämisessä eri ikäisten urheilijoiden motivaation tukemiseksi. Nuoremmilla urheilijoilla korostuvat liikunnan ilo ja sosiaalisuus, joten vaihtelevat ja innostavat harjoitukset ovat heidän motivaationsa kannalta erityisen tärkeitä. Vanhemmilla urheilijoilla motivaatio painottuu henkilökohtaiseen kehittymiseen, mikä korostaa substanssiosaamisen ja tavoitteellisen valmennuksen merkitystä. Autonomian kokemuksen kasvu iän myötä korostaa yksilöllisen päätöksenteon tukemisen merkitystä.