Läheisten kokemuksia osallisuudesta hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisessa : omaisyhteistyön toteutuminen ikääntyneiden ympärivuorokautisessa palveluasumisessa
Saari, Marita; Kauppi, Jaana (2024)
Saari, Marita
Kauppi, Jaana
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120131629
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120131629
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia läheisillä oli omaisyhteistyön toimivuudesta ja osallisuudesta hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisessa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa. Tutkimuksessa haluttiin nostaa esille läheisten näkökulma. Tavoitteena oli löytää ne tekijät, joilla omaisyhteistyötä voitaisiin parantaa. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Kuusiolinna Terveys Oy:n ympärivuorokautiset ikääntyneiden asumispalveluyksiköt. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna teemahaastatteluna yksiköiden asukkaiden läheisille. Haastatteluun osallistui yhdeksän läheistä. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisesti yhdistäen sisällönanalyysiä ja teemoittelua.
Aineistolähtöisen analyysin perusteella todettiin, että kokemus omaisyhteistyön toimivuudesta henkilökunnan kanssa vaihteli. Läheiset, jotka olivat tyytyväisiä, luottivat tuttuihin hoitajiin ja kokivat tulleensa kuulluiksi. Joissakin kokemuksissa yhteydenpitoa ei pidetty riittävänä ja hoitajien kiire ja vaihtuvuus nähtiin heikentävänä tekijänä. Kaikki haastateltavat kokivat osallisuuden hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen merkitykselliseksi. Osaa läheisistä oli osallistettu pyytämällä paikan päälle yksikköön, kysymällä tietoja puhelimitse tai he olivat saaneet kommentoida valmiiksi laadittua hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Oli myös läheisiä, jotka kertomansa mukaan eivät tienneet tai olleet osallisena sen laatimiseen. Tietoisuuta osallisuudesta rajoittivat vieraat käsitteet ja se, että ei osattu yhdistää arkisissa kohtaamisissa kysyttyjen tietojen liittyvän hoito- ja palvelusuunnitelmaan.
Tutkimustulosten perusteella yhteistyö läheisten ja hoitohenkilökunnan välillä oli pääasiassa toimivaa, vaikka tiedottamista ja kasvokkain kohtaamisia toivottiinkin enemmän. Osallisuuden kokemukseen vaikuttivat monet eri asiat, kuten esimerkiksi läheisen odotukset ja luottamus hoitoon. Merkityksellisyyttä osallisuuden kokemukseen lisäsi läheinen suhde palveluasumisyksikössä asuvaan ikääntyneeseen.
Aineistolähtöisen analyysin perusteella todettiin, että kokemus omaisyhteistyön toimivuudesta henkilökunnan kanssa vaihteli. Läheiset, jotka olivat tyytyväisiä, luottivat tuttuihin hoitajiin ja kokivat tulleensa kuulluiksi. Joissakin kokemuksissa yhteydenpitoa ei pidetty riittävänä ja hoitajien kiire ja vaihtuvuus nähtiin heikentävänä tekijänä. Kaikki haastateltavat kokivat osallisuuden hoito- ja palvelusuunnitelman laatimiseen merkitykselliseksi. Osaa läheisistä oli osallistettu pyytämällä paikan päälle yksikköön, kysymällä tietoja puhelimitse tai he olivat saaneet kommentoida valmiiksi laadittua hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Oli myös läheisiä, jotka kertomansa mukaan eivät tienneet tai olleet osallisena sen laatimiseen. Tietoisuuta osallisuudesta rajoittivat vieraat käsitteet ja se, että ei osattu yhdistää arkisissa kohtaamisissa kysyttyjen tietojen liittyvän hoito- ja palvelusuunnitelmaan.
Tutkimustulosten perusteella yhteistyö läheisten ja hoitohenkilökunnan välillä oli pääasiassa toimivaa, vaikka tiedottamista ja kasvokkain kohtaamisia toivottiinkin enemmän. Osallisuuden kokemukseen vaikuttivat monet eri asiat, kuten esimerkiksi läheisen odotukset ja luottamus hoitoon. Merkityksellisyyttä osallisuuden kokemukseen lisäsi läheinen suhde palveluasumisyksikössä asuvaan ikääntyneeseen.