IHKU-laskentatyökalun päästölaskennan kattavuuden arviointi : case: Raisio–Naantali-välin radan perusparannus ja sähköistys
Sarwar, Rose (2024)
Sarwar, Rose
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120231796
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120231796
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tutkii Ihku-laskentatyökalun soveltuvuutta vähähiilisyyden arviointiin Raisio–Naantali-rataosuuden sähköistys- ja perusparannushankkeessa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Ihkun päästölaskennan kattavuutta, tunnistaa sen puutteet ja antaa kehitysehdotuksia työkalun parantamiseksi. Työ toteutettiin WSP Finlandin toimeksiannosta ja tilaajana toimii Väylävirasto.
Tutkimuksessa analysoitiin Ihku-laskentatyökalun toimintaperiaatteita ja vertailtiin sen päästölaskennan tuloksia vähähiilisyyden arviointimenetelmään, joka toteutettiin One Click LCA -ohjelmistolla. Aineistona käytettiin Raisio–Naantali-rataosuuden ratasuunnitelman tietoja sekä Ihkun rakennusosakirjastoa, joka sisältää kustannus- ja päästötietoja infrastruktuuriprojekteista. Erityistä huomiota kiinnitettiin elinkaaren alkuvaiheisiin (A1–A5), jotka muodostavat merkittävän osan hankkeen kokonaispäästöistä.
Tulokset osoittivat, että Ihku-laskentatyökalun päästölaskenta on tällä hetkellä puutteellinen ja kattaa vain osan hankkeen päästöistä. Erityisesti erikoisrakenteiden, kuten turvalaitejärjestelmien ja sähköradan, päästötiedot puuttuivat läheskokonaan. Vertailu vähähiilisyyden arviointimenetelmään paljasti merkittäviä eroja laskentatuloksissa, mikä osoittaa, että Ihku ei nykyisessä muodossaan sovellu kattavaan vähähiilisyyden arviointiin.
Johtopäätöksenä todettiin, että Ihku-laskentatyökalu ei tällä hetkellä täytä vähähiilisyyden arvioinnin vaatimuksia, ja sen käyttö voi johtaa puutteellisiin tai harhaanjohtaviin johtopäätöksiin hankkeen ilmastovaikutuksista. Työkalun kehittäminen edellyttää tietokannan päivittämistä, puuttuvien päästötietojen lisäämistä ja laskentamenetelmien yhdenmukaistamista standardien kanssa. Työn tulokset korostavat tarvetta parantaa päästölaskennan työkaluja, jotta infrastruktuurihankkeiden ympäristövaikutukset voidaan arvioida luotettavasti.
Tutkimuksessa analysoitiin Ihku-laskentatyökalun toimintaperiaatteita ja vertailtiin sen päästölaskennan tuloksia vähähiilisyyden arviointimenetelmään, joka toteutettiin One Click LCA -ohjelmistolla. Aineistona käytettiin Raisio–Naantali-rataosuuden ratasuunnitelman tietoja sekä Ihkun rakennusosakirjastoa, joka sisältää kustannus- ja päästötietoja infrastruktuuriprojekteista. Erityistä huomiota kiinnitettiin elinkaaren alkuvaiheisiin (A1–A5), jotka muodostavat merkittävän osan hankkeen kokonaispäästöistä.
Tulokset osoittivat, että Ihku-laskentatyökalun päästölaskenta on tällä hetkellä puutteellinen ja kattaa vain osan hankkeen päästöistä. Erityisesti erikoisrakenteiden, kuten turvalaitejärjestelmien ja sähköradan, päästötiedot puuttuivat läheskokonaan. Vertailu vähähiilisyyden arviointimenetelmään paljasti merkittäviä eroja laskentatuloksissa, mikä osoittaa, että Ihku ei nykyisessä muodossaan sovellu kattavaan vähähiilisyyden arviointiin.
Johtopäätöksenä todettiin, että Ihku-laskentatyökalu ei tällä hetkellä täytä vähähiilisyyden arvioinnin vaatimuksia, ja sen käyttö voi johtaa puutteellisiin tai harhaanjohtaviin johtopäätöksiin hankkeen ilmastovaikutuksista. Työkalun kehittäminen edellyttää tietokannan päivittämistä, puuttuvien päästötietojen lisäämistä ja laskentamenetelmien yhdenmukaistamista standardien kanssa. Työn tulokset korostavat tarvetta parantaa päästölaskennan työkaluja, jotta infrastruktuurihankkeiden ympäristövaikutukset voidaan arvioida luotettavasti.