Hyvä maku ei maksa, mauttomuus maksaa : reseptien kehittäminen Antell-ravintoloissa
Paulavirta, Annamari (2024)
Paulavirta, Annamari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024113031517
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024113031517
Tiivistelmä
Toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli auttaa tuotekehitystä korjaamaan mahdollisimman monta käytössä olevia reseptejä luotettavimmiksi ja toimivimmiksi. Työn toimeksiantajana oli Antell Oy, jossa oli havaittu käytössään olevissa resepteissä puutteita ja epäluotettavuutta. Opinnäytetyön tietoperusta kattaa tuotannonohjauksen, tuotekehityksen sekä reseptien vaikutuksen ravintoloiden liikevaihtoon ja henkilöstön työhyvinvointiin. Työn tehtävänä oli epäluotettavien reseptien tunnistaminen, korjausehdotusten tekeminen ja niiden testaaminen lounasvalmistuksessa.
Työssä käytettiin kehittämismenetelminä muun muassa reseptien tarkistamista ja muokkaamista, erityisesti lounaan valmistuksen yhteydessä. Lähestymistapa oli toiminnallinen, ja työskentely keskittyi reseptien kehittämiseen ja korjaamiseen optimaalisiksi. Tavoitteena oli korjata mahdollisimman monta epäluotettavaa reseptiä yhteistyössä muiden ravintoloiden kanssa. Epäluotettaviin resepteihin kirjattiin puutteet, korjaukset ja kehitysehdotukset, jotka lähetettiin tuotekehitykseen. Reseptit korjattiin käytännössä lounasvalmistuksen yhteydessä, jolloin korjauksia voitiin testata ja säätää reaaliajassa.
Tämä lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden kokeilla ja kehittää reseptejä joustavasti ja tehokkaasti. Korjauksia ja parannuksia voidaan tehdä jatkuvasti, ja tuotekehitykselle voidaan antaa tarkasti perusteltuja ehdotuksia, jotka parantavat reseptien luotettavuutta ja laatua
Opinnäytetyön lopputuotteena syntyneet korjatut reseptit jäävät ravintoloiden käyttöön, mikä mahdollistaa niiden hyödyntämisen käytännön työssä. Reseptien optimointi perustui käytännön kokeiluihin ja palautteeseen, mikä parantaa ruoan laatua ja valmistuksen tehokkuutta.
Työssä käytettiin kehittämismenetelminä muun muassa reseptien tarkistamista ja muokkaamista, erityisesti lounaan valmistuksen yhteydessä. Lähestymistapa oli toiminnallinen, ja työskentely keskittyi reseptien kehittämiseen ja korjaamiseen optimaalisiksi. Tavoitteena oli korjata mahdollisimman monta epäluotettavaa reseptiä yhteistyössä muiden ravintoloiden kanssa. Epäluotettaviin resepteihin kirjattiin puutteet, korjaukset ja kehitysehdotukset, jotka lähetettiin tuotekehitykseen. Reseptit korjattiin käytännössä lounasvalmistuksen yhteydessä, jolloin korjauksia voitiin testata ja säätää reaaliajassa.
Tämä lähestymistapa tarjoaa mahdollisuuden kokeilla ja kehittää reseptejä joustavasti ja tehokkaasti. Korjauksia ja parannuksia voidaan tehdä jatkuvasti, ja tuotekehitykselle voidaan antaa tarkasti perusteltuja ehdotuksia, jotka parantavat reseptien luotettavuutta ja laatua
Opinnäytetyön lopputuotteena syntyneet korjatut reseptit jäävät ravintoloiden käyttöön, mikä mahdollistaa niiden hyödyntämisen käytännön työssä. Reseptien optimointi perustui käytännön kokeiluihin ja palautteeseen, mikä parantaa ruoan laatua ja valmistuksen tehokkuutta.