Verkkorikollisuuden kasvu ja sen vaikutus yksityisyyden suojaan
Oinonen, Ida-Nina (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120232127
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120232127
Tiivistelmä
Digitalisaation kehittyessä verkkorikollisuudesta on syntynyt yhä suurempaa huomiota ja toimenpiteitä vaativa uhka yksityisyyden suojalle. Verkkorikollisuudella on monia muotoja, tehden niiden torjumisesta haastavaa. Rikolliset voivat hyödyntää uusia haavoittuvuuksia yritysten verkkopalveluissa ja täten aiheuttaa yhteiskunnalle vahinkoa identiteettivarkauden, palvelunestohyökkäysten tai tietomurtojen muodossa.
Vaikka trendit ovat yleensä nopeasti muuttuvia, ovat Suomessa ne verkkorikollisuuden suhteen pysyneet vuodesta toiseen melko samanlaisina. Suomi hyödyntää viranomaisia kuten kyberturvallisuuskeskusta verkkorikollisuuden valvomiseen. Resursseja käytetään myös turvallisemman digiympäristön kehittämiseen esimerkiksi kyberturvallisuusstrategian avulla.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia verkkorikollisuuden trendejä ja ilmenemisen muotoja, keskittyen Suomen lainsäädäntöön ja valtion käyttämiin säädöksiin. Tutkimuksessa pohditaan myös ilmiön vaikutusta ja haasteta tulevaisuuden näkökulmasta. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, tutkimalla laajaa kirjoa erilaisia tieteellisiä artikkeleita, kirjallisuutta, raportteja sekä ajankohtaisia uutisia kuluvalta ja edellisiltä vuosilta.
Työn tavoitteena on herättää keskustelua verkkorikollisuuden kasvavasta ilmiöstä ja samalla antaa lukijalle kattava ymmärrys, miten verkkorikollisuus toimii uhkana yksityisyyden suojalle ilman aikaisempaa tuntemusta aiheesta. Työn avulla pyritään tutustuttaa lukija verkkorikollisuuden eri muotoihin ja esimerkkien avulla antaa realistinen käsitys, miten rikolliset toimivat verkossa. Työ keskittyy merkittävästi yritysten ja yksilöiden vastuuseen yksityisyyden suojan turvaamisessa.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena on havaittu, että vaikka yhteiskunta on kasvattanut tietoisuuttaan verkkorikollisuuden muodoista ja yksityisyyden suojan tärkeydestä, on vielä paljon tehtävää, jotta tulevaisuudessa voidaan rakentaa kehittynyttä ja yhä turvallista digiympäristöä. Vanheneva väestö ja resurssien puute on aiheuttanut hidastusta verkkorikollisuuden onnistuneessa torjunnassa, vaikka itse rikollisten toiminta ei ole hidastunut vaan päinvastoin monimutkaistunut sekä nopeutunut. Toisen ongelman verkkorikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi on aiheuttanut tekoälyn kehittyminen. Tekoäly antaa verkkorikollisille hyvän alustan kehittää rikoksiaan ja toimia yhä enemmän järjestäytyneesti aiheuttaen suurempia vahinkoja.
Tulevaisuudessa tulisi keskittyä resurssien lisäämiseen ja yhteiskunnan kouluttamiseen ilmiöön liittyen. Paremmat mahdollisuudet tutustua verkkorikollisuuteen ja yritysten parempi panostus antavat heti suotavammat puitteet digiturvallisuuden parantamiseksi.
Vaikka trendit ovat yleensä nopeasti muuttuvia, ovat Suomessa ne verkkorikollisuuden suhteen pysyneet vuodesta toiseen melko samanlaisina. Suomi hyödyntää viranomaisia kuten kyberturvallisuuskeskusta verkkorikollisuuden valvomiseen. Resursseja käytetään myös turvallisemman digiympäristön kehittämiseen esimerkiksi kyberturvallisuusstrategian avulla.
Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia verkkorikollisuuden trendejä ja ilmenemisen muotoja, keskittyen Suomen lainsäädäntöön ja valtion käyttämiin säädöksiin. Tutkimuksessa pohditaan myös ilmiön vaikutusta ja haasteta tulevaisuuden näkökulmasta. Työ toteutettiin kirjallisuuskatsauksena, tutkimalla laajaa kirjoa erilaisia tieteellisiä artikkeleita, kirjallisuutta, raportteja sekä ajankohtaisia uutisia kuluvalta ja edellisiltä vuosilta.
Työn tavoitteena on herättää keskustelua verkkorikollisuuden kasvavasta ilmiöstä ja samalla antaa lukijalle kattava ymmärrys, miten verkkorikollisuus toimii uhkana yksityisyyden suojalle ilman aikaisempaa tuntemusta aiheesta. Työn avulla pyritään tutustuttaa lukija verkkorikollisuuden eri muotoihin ja esimerkkien avulla antaa realistinen käsitys, miten rikolliset toimivat verkossa. Työ keskittyy merkittävästi yritysten ja yksilöiden vastuuseen yksityisyyden suojan turvaamisessa.
Opinnäytetyön tutkimuksen tuloksena on havaittu, että vaikka yhteiskunta on kasvattanut tietoisuuttaan verkkorikollisuuden muodoista ja yksityisyyden suojan tärkeydestä, on vielä paljon tehtävää, jotta tulevaisuudessa voidaan rakentaa kehittynyttä ja yhä turvallista digiympäristöä. Vanheneva väestö ja resurssien puute on aiheuttanut hidastusta verkkorikollisuuden onnistuneessa torjunnassa, vaikka itse rikollisten toiminta ei ole hidastunut vaan päinvastoin monimutkaistunut sekä nopeutunut. Toisen ongelman verkkorikollisuuden ennaltaehkäisemiseksi on aiheuttanut tekoälyn kehittyminen. Tekoäly antaa verkkorikollisille hyvän alustan kehittää rikoksiaan ja toimia yhä enemmän järjestäytyneesti aiheuttaen suurempia vahinkoja.
Tulevaisuudessa tulisi keskittyä resurssien lisäämiseen ja yhteiskunnan kouluttamiseen ilmiöön liittyen. Paremmat mahdollisuudet tutustua verkkorikollisuuteen ja yritysten parempi panostus antavat heti suotavammat puitteet digiturvallisuuden parantamiseksi.