Vagushermon stimulointihoitoa saavan potilaan hoidon kehittäminen neurologian poliklinikalla

Abstract

Tarttumattomien tautien hoito kuormittaa EU:ta. Käytämme 0.8 % BKT tarttumattomien tautien hoitoon. On siis kehitettävä hoitoa ja kuntoutusta ja asiakaslähtöistä hoitoa. Kliinisellä erityissairaanhoitajalla on merkittävä rooli tässä kehitystyössä. Epilepsia on neurologinen sairaus, jolle tyypillinen oire on kouristuskohtaukset tai poissaolokohtaukset. Epilepsian esiintyvyys on noin 1 %. Vaikeaa epilepsiaa on noin 30 %:lla epilepsia potilaista. Vaikeasta epilepsiasta puhutaan silloin kun kohtauksettomuuteen ei päästä edes usean lääkkeen yhdistelmällä. Vaikean epilepsia hoidossa voidaan käyttää vagushermo stimulaattoria.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaista tukea vagushermon stimulaatiohoitoa saava potilas tarvitsee kliiniseltä erityissairaanhoitajalta epilepsian hallinnassa. Toiseksi tavoitteena kehittää kliinisen erityissairaanhoitajan rooli vagushermon stimulaatiohoitoa saavan potilaan hoidossa.

Opinnäytetyön aineisto on kerätty kuvailevan kirjallisuuskatsauksen periaatteiden mukaan. Aineistoon on valittu 10 artikkelia. Haut on tehty Cinahl, PubMed ja MEDLINE tietokannoista. Näin saatu tieto on analysoitu kvalitatiivisella sisällön analyysillä.

Tulokseksi saatiin vagushermon stimulaatiohoitoa saavan potilaan tarvitsevan tukea epilepsian hallinnassa. Tämä pitää sisällä omahoidon, kokonaisvaltaisen terveyden- ja hoidon hallinnan ja psykososiaalisen tuen. Potilaat ja omaiset tarvitsevat riittävän tiedon ja ohjeet oireista, kohtausten ensiavusta ja lääkehoidosta pystyäkseen hallitsemaan omahoitoaan. Liitännäissairauksien hallinta on tärkeä tekijä kohtauksettomuutta tavoiteltaessa. Kävi ilmi, että on puutteita liitännäissairauksien hallinnassa ja tieto taidossa. Kliinisen erityissairaanhoitajan rooli on moninainen aina kouluttajasta, hoidon koordinointiin kliinisen hoitotyön toteuttajaan Tulokset viittaavat vahvasti siihen, että kliinisen erityissairaanhoitajan roolia voidaan lähteä rakentamaan Fagerströmin kehittyneen pohjoismaisen hoidon malliin perustuen. Mallissa olevat kahdeksan osa-aluetta on tunnistettavissa artikkeleissa

Behandlingen av icke-smittsamma sjukdomar belastar EU: Vi spenderar 0,8 % av BNP på behandlingar av icke smittsamma sjukdomar. Vården, rehabilitering och den kundorienterade vården måste därför utvecklas. Den Klinisk specialsjukskötaren spelar en betydande roll i detta utvecklingsarbete. Epilepsi är en neurologisk sjukdom, vars typiska symptom är kramper eller frånvaroanfall. Ca 1% befolkningen har en epilepsidiagnos.30%av epilepsipatienter har svår epilepsi. Man pratar om svår epilepsi när anfallsfrihet inte uppnås ens med en kombination av flera läkemedel. En vagus nervstimulator kan användas för att behandla svårepilepsi.

Syftet med detta examensarbete är att ta reda på vilken typ av stöd en patient som får vagus nervstimulering behöver från en klinisk specialistsjuksköterska i hanteringen av epilepsi. Det andra målet är att beskriva vilken roll en klinisk specialsköterska har i behandlingen av en patient som får vagus nervstimulering Materialet för examensarbetet har samlats in enligt principerna för en deskriptiv litteraturöversikt. 10 artiklar har valts ut till materialet. Sökningar gjordes från databaserna Cinahl, PubMed och MEDLINE. Den information som sålunda erhållits har analyserats med hjälp av kvalitativ innehållsanalys.

Resultatet blev att en patient som får vagus nervstimulering behöver stöd i sin epilepsihantering. Detta innebär stöd sin egenvård, helhetsvård, och sjuk och hälsovård samt psykosocialt stöd. Patienter och anhöriga behöver tillräcklig information och instruktioner om symtom, första hjälpen vid anfall och medicinsk behandling för att kunna hantera sin egenvård. Hantering av samsjukligheten är en viktig faktor i strävan efter att uppnå anfallsfrihet. Det visade sig att det finns brister i hanteringen av samsjuklighet och kunskap stridigheten. En klinisk specialsjukskötaren roll är mångsidig, alltifrån utbildare, vårdkoordinering till utförare av klinisk omvårdnad. Resultaten tyder starkt på att rollen som klinisk specialsjukskötaren kan byggas utifrån Fagerströms modell för avancerad nordisk vård. De åtta områdena i modellen kan identifieras i artiklarna.

Treatment of non-communicable diseases burdens the EU. We use 0.8% of our GDP to treat non communicable diseases. So care and rehabilitation and customer-oriented care must be developed. The advanced practical nurse plays a significant role in this development work. Epilepsy is a neurological disease for which the typical symptoms include convulsions or absence seizures. The prevalence of epilepsy is about 1% and about 30% of epilepsy patients have severe epilepsy. Patients are diagnosed with severe epilepsy when seizure-freeness cannot be achieved even with a combination of several drugs. A vagus nerve stimulator can be used in the treatment of severe epilepsy.

The purpose of this thesis is to find out what kind of support vagus nerve stimulation treatment patient needs from a clinical specialist nurse in the management of epilepsy. Secondly the goal is to develop the role of the advanced practical nurse in the treatment of support vagus nerve stimulation treatment patient

The material of the thesis has been collected according to the principles of a descriptive literature review and 10 articles have been selected for the material. Searches were made from Cinhal, Pubmed and Medi-line databases. The information obtained in this way has been analyzed using qualitative content analysis.

The result was that the vagus nerve stimulation treatment patient needed support in managing epilepsy. This includes self-management, comprehensive health and care management and psychosocial support. Patients and relatives need sufficient information and instructions about symptoms, first aid for seizures and medical treatment in order to be able to take care of themselves. Management of comorbidities is an important factor in the pursuit of seizure-free status. It turned out that there are deficiencies in the management of comorbidities and knowledge. The role of advanced practical nurses is diverse, from trainer to care coordinator to the implementer of clinical nursing. The results strongly suggest that the role of a advanced practical nurse can be built based on Fagerström's model of advanced Nordic care. The eight areas in the model can be identified in the articles