Johtamisen vaikutus työssä suoriutumiseen ja jaksamiseen
Kauppila, Hanna-Riikka (2024)
Kauppila, Hanna-Riikka
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332215
Tiivistelmä
Työelämä on jatkuvassa muutoksessa ja niin on johtaminenkin. Nykyajan työelämä on yhä kuormittavampaa erityisesti kognitiivisesti, jolloin myös johtamisen merkitys korostuu työssä suoriutumisen ja jaksamisen näkökulmasta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millaisia vaikutuksia johtamisella on työntekijöiden työssä suoriutumiseen sekä työssä jaksamiseen ja sitä kautta työhyvinvointiin. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat yhteyden muodostumiseen johtajasuhteessa, millainen johtaminen tukee työssä suoriutumista, mitä vaikutuksia johtamisella on työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin ja mikä yhteys johtamisella on työmotivaation kokemiseen ja työhön sitoutumiseen.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin johtamista ja työhyvinvointia. Johtamisen osalta perehdyttiin eri johtamistyyleihin ja siihen, miten ne vaikuttavat työssä suoriutumiseen. Lisäksi käsiteltiin johtamisen vaikutusta työmotivaatioon, työn imuun ja työhön sitoutumiseen sekä yhteyden merkitystä johtamisessa ja DEI-johtamisen näkökulmaa. Työhyvinvoinnin osalta painopisteet olivat työhyvinvoinnin käsitteen ja historian lisäksi työhyvinvoinnin johtaminen sekä työhyvinvoinnin merkitys työssä suoriutumisen ja jaksamisen kannalta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat suurorganisaatioiden työntekijät, joilla on työkokemusta suurorganisaatiossa työskentelystä vähintään kolmen vuoden ajalta. Kyselytutkimuksen vastaukset kerättiin 1.-15.11.2024 välisenä aikana vastaajille henkilökohtaiseen sähköpostiin lähetetyn linkin avulla. Tutkimukseen vastasi 10 henkilöä, jotka edustavat kahdeksaa eri suomalaista suurorganisaatiota. Tuloksia käsiteltiin ja analysoitiin Webropol-ohjelman työkalujen sekä teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan yhteyden muodostumiseen johtajasuhteessa vaikuttavat seuraavat tekijät: esihenkilön tuki, kuunteleva esihenkilö, esihenkilön kiinnostus työntekijää kohtaan, esihenkilön arvostus työntekijän työtä ja mielipiteitä kohtaan, työstä saatu kiitos sekä mahdollisuus puhua vaikeistakin työhön liittyvistä tai vaikuttavista asioista esihenkilön kanssa. Tutkimustulosten mukaan työssä suoriutumista tukevia tekijöitä johtamisessa ovat avoin keskustelu, luottamus ja arvostus, avoin ja ajantasainen viestintä ja tiedottaminen, mahdollisuus vaikuttaa työhön, esihenkilön tarjoama tuki sekä ymmärrys. Työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä johtamisessa tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella ovat esihenkilön luottamus ja tuki, esihenkilön arvostus ja tasavertainen kohtelu työntekijöitä kohtaan, inhimillisyys johtamisessa, avoin palautekulttuuri, työn oikeanlainen resursointi ja priorisointi sekä työn mielekkyys ja joustavuus. Työmotivaation ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä johtamisessa tutkimuksesta saatujen vastausten perusteella ovat erityisesti esihenkilön kiinnostus työntekijöitä kohtaan, esihenkilön arvostus työntekijöiden työtä ja mielipiteitä kohtaan sekä työstä saatu kiitos. Valtaosa vastaajista oli myös sitä mieltä, että mahdollisuus vaikuttaa työhön, esihenkilön tuki sekä se, että esihenkilö kuuntelee heitä, vaikuttaa työmotivaatioon ja työhön sitoutumiseen.
Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin johtamista ja työhyvinvointia. Johtamisen osalta perehdyttiin eri johtamistyyleihin ja siihen, miten ne vaikuttavat työssä suoriutumiseen. Lisäksi käsiteltiin johtamisen vaikutusta työmotivaatioon, työn imuun ja työhön sitoutumiseen sekä yhteyden merkitystä johtamisessa ja DEI-johtamisen näkökulmaa. Työhyvinvoinnin osalta painopisteet olivat työhyvinvoinnin käsitteen ja historian lisäksi työhyvinvoinnin johtaminen sekä työhyvinvoinnin merkitys työssä suoriutumisen ja jaksamisen kannalta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kyselytutkimuksena, jonka kohderyhmänä olivat suurorganisaatioiden työntekijät, joilla on työkokemusta suurorganisaatiossa työskentelystä vähintään kolmen vuoden ajalta. Kyselytutkimuksen vastaukset kerättiin 1.-15.11.2024 välisenä aikana vastaajille henkilökohtaiseen sähköpostiin lähetetyn linkin avulla. Tutkimukseen vastasi 10 henkilöä, jotka edustavat kahdeksaa eri suomalaista suurorganisaatiota. Tuloksia käsiteltiin ja analysoitiin Webropol-ohjelman työkalujen sekä teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan yhteyden muodostumiseen johtajasuhteessa vaikuttavat seuraavat tekijät: esihenkilön tuki, kuunteleva esihenkilö, esihenkilön kiinnostus työntekijää kohtaan, esihenkilön arvostus työntekijän työtä ja mielipiteitä kohtaan, työstä saatu kiitos sekä mahdollisuus puhua vaikeistakin työhön liittyvistä tai vaikuttavista asioista esihenkilön kanssa. Tutkimustulosten mukaan työssä suoriutumista tukevia tekijöitä johtamisessa ovat avoin keskustelu, luottamus ja arvostus, avoin ja ajantasainen viestintä ja tiedottaminen, mahdollisuus vaikuttaa työhön, esihenkilön tarjoama tuki sekä ymmärrys. Työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä johtamisessa tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella ovat esihenkilön luottamus ja tuki, esihenkilön arvostus ja tasavertainen kohtelu työntekijöitä kohtaan, inhimillisyys johtamisessa, avoin palautekulttuuri, työn oikeanlainen resursointi ja priorisointi sekä työn mielekkyys ja joustavuus. Työmotivaation ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä johtamisessa tutkimuksesta saatujen vastausten perusteella ovat erityisesti esihenkilön kiinnostus työntekijöitä kohtaan, esihenkilön arvostus työntekijöiden työtä ja mielipiteitä kohtaan sekä työstä saatu kiitos. Valtaosa vastaajista oli myös sitä mieltä, että mahdollisuus vaikuttaa työhön, esihenkilön tuki sekä se, että esihenkilö kuuntelee heitä, vaikuttaa työmotivaatioon ja työhön sitoutumiseen.