Miten rakentaa yhteisöllinen brändi itsenäiselle levy-yhtiölle? Case Marmori Entertainment Oy
Kwok, Ida; Rautio, Annareetta (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120231868
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120231868
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin, miten itsenäinen levy-yhtiö voi rakentaa yhteisöllisen brändin. Tutkimuksessa selvitettiin, mitkä tekijät tukevat yhteisöllisen brändin rakentamista ja miten nämä tekijät voivat lisätä artistien sitoutumista levy-yhtiön toimintaan sekä miten itsenäiset levy-yhtiöt voivat sopeutua alan tulevaisuuden muutoksiin vahvistaen samalla yhteisöllistä brändiä.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa alalla eri positioissa toimivaa asiantuntijaa, kuten erikokokoisten levy-yhtiöiden edustajia, artisteja sekä pitkän linjan asiantuntijoita.
Haastattelut nauhoitettiin sekä litteroitiin, jonka jälkeen analysoitiin. Analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua, jonka avulla aineistosta havainnointiin pääteemat.
Tutkimuksessa selvisi, että keskeisiä yhteisöllisen brändin rakentamisen keskeisiä tekijöitä olivat luottamukseen perustuva sosiaalinen pääoma ja verkostot. Tärkeää on myös yhdistää sopivassa suhteessa aineettomat ominaisuudet, kuten luottamus ja ihmisläheisyys, konkreettiseen lisäarvoon, kuten markkinointiin ja kontakteihin. Tutkimus painottui laajalle, nopeasti muuttuvalle alalle, joka vaikeuttaa tulevaisuuden ennustamista. Haastateltavat koki, että levy-yhtiön omannäköinen läsnäolo digitaalisilla alustoilla vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta myös tulevaisuudessa.
Johtopäätöksenä aineiston analyysistä todettiin, että yhteisöllinen brändi vahvistaa itsenäisen levy-yhtiön kilpailuasemaa erityisesti nykypäivänä. Yhteisöllisen brändin avulla levy-yhtiöt voivat luoda pysyvämpiä ja vahvempia suhteita. Tutkimustulosten pohjalta löytyi uusia jatkotutkimusehdotuksia; yhteisöllisuuden vaikutus artistien urakehitykseen, brändäyksen vaikutus levy-yhtiöiden taloudelliseen menestykseen ja yhteisöllisyyden haasteet ja riskit. Nämä jatkotutkimukset laajentaisivat näkemyksiä aiheesta, tällä Suomessa vähän tutkitulla alalla.
Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin puolistrukturoituna haastattelututkimuksena. Tutkimuksessa haastateltiin kahdeksaa alalla eri positioissa toimivaa asiantuntijaa, kuten erikokokoisten levy-yhtiöiden edustajia, artisteja sekä pitkän linjan asiantuntijoita.
Haastattelut nauhoitettiin sekä litteroitiin, jonka jälkeen analysoitiin. Analysointimenetelmänä käytettiin teemoittelua, jonka avulla aineistosta havainnointiin pääteemat.
Tutkimuksessa selvisi, että keskeisiä yhteisöllisen brändin rakentamisen keskeisiä tekijöitä olivat luottamukseen perustuva sosiaalinen pääoma ja verkostot. Tärkeää on myös yhdistää sopivassa suhteessa aineettomat ominaisuudet, kuten luottamus ja ihmisläheisyys, konkreettiseen lisäarvoon, kuten markkinointiin ja kontakteihin. Tutkimus painottui laajalle, nopeasti muuttuvalle alalle, joka vaikeuttaa tulevaisuuden ennustamista. Haastateltavat koki, että levy-yhtiön omannäköinen läsnäolo digitaalisilla alustoilla vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta myös tulevaisuudessa.
Johtopäätöksenä aineiston analyysistä todettiin, että yhteisöllinen brändi vahvistaa itsenäisen levy-yhtiön kilpailuasemaa erityisesti nykypäivänä. Yhteisöllisen brändin avulla levy-yhtiöt voivat luoda pysyvämpiä ja vahvempia suhteita. Tutkimustulosten pohjalta löytyi uusia jatkotutkimusehdotuksia; yhteisöllisuuden vaikutus artistien urakehitykseen, brändäyksen vaikutus levy-yhtiöiden taloudelliseen menestykseen ja yhteisöllisyyden haasteet ja riskit. Nämä jatkotutkimukset laajentaisivat näkemyksiä aiheesta, tällä Suomessa vähän tutkitulla alalla.