Suomen ruokakulttuuri ennen ja nyt
Ahonen, Julius; Taipalus, Toni (2024)
Ahonen, Julius
Taipalus, Toni
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120232031
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120232031
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tarkastellaan Suomen ruokakulttuuria sen historian, maakuntien erityispiirteiden ja nykyisten ruokailutottumusten kautta. Työn alussa käsitellään suomalaisen ruokakulttuurin erityispiirteitä, jotka ovat kehittyneet arkisen ja energiaa antavan ravinnon ympärille, erityisesti sota-aikojen haasteellisissa olosuhteissa. Nykyään ruokakulttuuri on kuitenkin laajentunut kattamaan monia kansainvälisiä vaikutteita, jotka ilmenevät erityisesti kaupunkien katukuvassa erilaisten etnisten ravintoloiden ja pikaruokaketjujen muodossa.
Työssä tutkitaan myös Suomen 19 maakunnan ruokakulttuurisia erityispiirteitä, joissa alueelliset erot, kuten mämmin, kalakukon ja särän kaltaiset perinteiset ruoat, tarjoavat syvällisen katsauksen suomalaiseen ruokaperinteeseen. Lisäksi tarkastellaan merkittäviä ruokakulttuurin muutoksia eri vuosikymmeniltä, kuten ensimmäisten pizzerioiden saapumista ja jääkaappien yleistymistä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, joka lähetettiin eri maakuntien ravintola- ja elintarvikealan yrityksille. Kyselyllä pyrittiin selvittämään yritysten kohderyhmät, kansainvälisten asiakkaiden määrä, suosituimmat ruoat sekä kyky sisällyttää paikallisia vivahteita ja ruokatrendejä menuihinsa. Tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti, ja ne tarjoavat pohjan mahdolliselle jatkotutkimukselle. Työ toimii oppimateriaalina ja osoituksena Suomen rikkaasta ruokahistoriasta ja antaa pohdittavaa siitä, kuinka tutkimusalueen syventämistä ja laajentamista voisi tulevaisuudessa kehittää.
Kyselyyn saatujen vastausten perusteella monilla alueilla kohderyhmänä olivat aikuiset, kansainvälisiä asiakkaita oli erityisesti sesonkiaikoina, ja suosituimmat ruoat vaihtelivat alueittain. Pohjoisemmilla alueilla näkyi selvästi paikallisia eroja, mutta lähialueiden raaka-aineita käytettiin laajasti myös muualla. Ruokatrendien seuraaminen oli tärkeää etenkin työntekijöiden kehittämisessä, ja ruokalistojen vaihtelu seurasi yleisesti sesonkien mukaan.
Työssä tutkitaan myös Suomen 19 maakunnan ruokakulttuurisia erityispiirteitä, joissa alueelliset erot, kuten mämmin, kalakukon ja särän kaltaiset perinteiset ruoat, tarjoavat syvällisen katsauksen suomalaiseen ruokaperinteeseen. Lisäksi tarkastellaan merkittäviä ruokakulttuurin muutoksia eri vuosikymmeniltä, kuten ensimmäisten pizzerioiden saapumista ja jääkaappien yleistymistä.
Tutkimuksen aineisto kerättiin kyselyllä, joka lähetettiin eri maakuntien ravintola- ja elintarvikealan yrityksille. Kyselyllä pyrittiin selvittämään yritysten kohderyhmät, kansainvälisten asiakkaiden määrä, suosituimmat ruoat sekä kyky sisällyttää paikallisia vivahteita ja ruokatrendejä menuihinsa. Tulokset analysoitiin kvalitatiivisesti, ja ne tarjoavat pohjan mahdolliselle jatkotutkimukselle. Työ toimii oppimateriaalina ja osoituksena Suomen rikkaasta ruokahistoriasta ja antaa pohdittavaa siitä, kuinka tutkimusalueen syventämistä ja laajentamista voisi tulevaisuudessa kehittää.
Kyselyyn saatujen vastausten perusteella monilla alueilla kohderyhmänä olivat aikuiset, kansainvälisiä asiakkaita oli erityisesti sesonkiaikoina, ja suosituimmat ruoat vaihtelivat alueittain. Pohjoisemmilla alueilla näkyi selvästi paikallisia eroja, mutta lähialueiden raaka-aineita käytettiin laajasti myös muualla. Ruokatrendien seuraaminen oli tärkeää etenkin työntekijöiden kehittämisessä, ja ruokalistojen vaihtelu seurasi yleisesti sesonkien mukaan.