Korkeakoulukirjasto informaatiolukutaidon oppimisen kumppanina : case SeAMK Kirjasto
Nurmesniemi, Paula (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332233
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332233
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää informaatiolukutaidon opetuksen ja ohjauksen yhteistyötä Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Työssä haluttiin selvittää, miten eri tahot määrittelevät informaatiolukutaidon ja mitä taitoja pidetään tärkeinä oppia. Lisäksi kiinnosti, miten opetuksen ja ohjauksen yhteistyön tavoitteet ja vastuualueet on määritelty sekä miten opiskelijoita motivoidaan jatkuvaan oppimiseen.
Tietoperusta pohjautuu informaatiolukutaitoon ja tiedonhankintaan, korkeakoulutuksen yleisiin tavoitteisiin sekä informaatiolukutaidon opetusta ohjaaviin dokumentteihin. Lisäksi käsitellään lyhyesti yhteistyötä opetuksen näkökulmasta.
Case-tutkimuksessa käytettiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä sekä teemahaastatteluilla. Verkkokysely oli avoinna 1.–15.10.2024, ja siihen saatiin 42 vastausta. Vastaajista 29 oli tutkinto-opiskelijoita ja 13 opetus- tai ohjaustyötä tekeviä. Määrällistä aineistoa analysoitiin Webropol-työkalulla ja taulukkolaskentaohjelmassa. Laadullista tekstiaineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Opetus- ja ohjaustyötä tekevillä oli keskenään samansuuntaiset näkemykset informaatiolukutaidon määritelmästä, opiskelijoiden osaamisesta, tärkeinä pidetyistä taidoista ja vastuualueista. Vastuu taitojen oppimisesta katsottiin olevan ensisijaisesti opiskelijalla itsellään. Opettajille ja kirjaston asiantuntijoille löydettiin hieman toisistaan erottuvat vastuualueet. Opetuksen yhteistyön käytännöt vaihtelivat, mutta parhaimmillaan sen koettiin olevan vuorovaikutteista ja oppimista lisäävää. Informaatiolukutaitoihin liittyvien taitojen oppimisen tueksi kaivattiin yhteistä linjausta sekä osaamisvaatimusten kirjaamista opetussuunnitelmaan nykyistä kattavammin.
Opiskelijoilla oli hieman eri näkemyksiä tärkeinä pidetyistä taidoista. Parhaimmaksi oma osaaminen arvioitiin jatkuvan oppimisen ajatusmallin ja heikoiten avoimen tieteen osa-alueilla. Suurimmaksi haasteeksi nimettiin suuri tietomäärä. Tukea saatiin ensisijaisesti oman koulutusalan opettajilta, toiseksi muilta opiskelijoilta ja kolmanneksi kirjaston asiantuntijalta. Opiskelijat odottivat ajanmukaista opetusta sekä käytännönläheisiä harjoituksia.
Tietoperusta pohjautuu informaatiolukutaitoon ja tiedonhankintaan, korkeakoulutuksen yleisiin tavoitteisiin sekä informaatiolukutaidon opetusta ohjaaviin dokumentteihin. Lisäksi käsitellään lyhyesti yhteistyötä opetuksen näkökulmasta.
Case-tutkimuksessa käytettiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Aineisto kerättiin verkkokyselyllä sekä teemahaastatteluilla. Verkkokysely oli avoinna 1.–15.10.2024, ja siihen saatiin 42 vastausta. Vastaajista 29 oli tutkinto-opiskelijoita ja 13 opetus- tai ohjaustyötä tekeviä. Määrällistä aineistoa analysoitiin Webropol-työkalulla ja taulukkolaskentaohjelmassa. Laadullista tekstiaineistoa analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin.
Opetus- ja ohjaustyötä tekevillä oli keskenään samansuuntaiset näkemykset informaatiolukutaidon määritelmästä, opiskelijoiden osaamisesta, tärkeinä pidetyistä taidoista ja vastuualueista. Vastuu taitojen oppimisesta katsottiin olevan ensisijaisesti opiskelijalla itsellään. Opettajille ja kirjaston asiantuntijoille löydettiin hieman toisistaan erottuvat vastuualueet. Opetuksen yhteistyön käytännöt vaihtelivat, mutta parhaimmillaan sen koettiin olevan vuorovaikutteista ja oppimista lisäävää. Informaatiolukutaitoihin liittyvien taitojen oppimisen tueksi kaivattiin yhteistä linjausta sekä osaamisvaatimusten kirjaamista opetussuunnitelmaan nykyistä kattavammin.
Opiskelijoilla oli hieman eri näkemyksiä tärkeinä pidetyistä taidoista. Parhaimmaksi oma osaaminen arvioitiin jatkuvan oppimisen ajatusmallin ja heikoiten avoimen tieteen osa-alueilla. Suurimmaksi haasteeksi nimettiin suuri tietomäärä. Tukea saatiin ensisijaisesti oman koulutusalan opettajilta, toiseksi muilta opiskelijoilta ja kolmanneksi kirjaston asiantuntijalta. Opiskelijat odottivat ajanmukaista opetusta sekä käytännönläheisiä harjoituksia.