Etähoiva ikäihmisten läheisten näkökulmasta
Pannula, Päivi; Toivari, Tiina (2024)
Pannula, Päivi
Toivari, Tiina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332252
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332252
Tiivistelmä
Ikääntyneiden määrä Suomessa on kasvanut elinajan pidentymisen vuoksi ja ennusteiden mukaan ikääntyneiden määrä tulee kasvamaan seuraavien vuosien aikana. Sen seurauksena palveluiden ja hoitohenkilöstön tarve lisääntyy. Teknologian käyttöä lisätään ja kehitetään ikääntyneiden palveluissa ja näin voidaan helpottaa henkilöstön riittävyysongelmaa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli saada tutkittua tietoa siitä, kuinka ikääntyneiden läheiset kokevat etähoivan palvelun ja vastaako etähoiva ikääntyneiden palveluntarpeeseen läheisen näkökulmasta. Etähoiva osana kotihoitoa on varsin uusi palvelumuoto, joten aiheesta on tutkittua tietoa vasta vähän saatavilla.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista ja kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin yli 65-vuotiaille etähoivan asiakkaille ja osoitettiin heidän läheisille. Kyselyyn saatiin yhdeksän vastausta. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia ja suljettuja kysymyksiä. Avoimien kysymysten vastausten analysointiin käytettiin teemoittelua. Suljetuilla kysymyksillä kerättiin tietoa vastaajien taustatiedoista. Suljetut kysymykset analysoitiin Webropol-raporttitoiminnon avulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan ikääntyneiden läheiset kokevat etähoivan palvelun vastaavan ikääntyneiden palveluiden tarpeeseen tämänhetkisen toimintakyvyn mukaisesti. Etähoiva koetaan pääsääntöisesti hyvänä palveluna sekä lisänä kotihoidon fyysisille käynneille. Etähoivan avulla voidaan seurata ikääntyneen vointia ja tukea ravitsemusta sekä lääkehoidon toteutumista.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että etähoivalla voidaan vastata ikääntyneiden palveluntarpeeseen tällä hetkellä. Läheiset ovat tyytyväisiä palveluun. Etähoivan asiakkaat pystyvät toimimaan kotona sanallisen ohjauksen turvin. Etähoivalla ei kuitenkaan voida täysin korvata kotihoidon fyysisiä käyntejä.
Tutkimusmenetelminä käytettiin kvalitatiivista eli laadullista ja kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, joka lähetettiin yli 65-vuotiaille etähoivan asiakkaille ja osoitettiin heidän läheisille. Kyselyyn saatiin yhdeksän vastausta. Kyselylomake sisälsi sekä avoimia ja suljettuja kysymyksiä. Avoimien kysymysten vastausten analysointiin käytettiin teemoittelua. Suljetuilla kysymyksillä kerättiin tietoa vastaajien taustatiedoista. Suljetut kysymykset analysoitiin Webropol-raporttitoiminnon avulla.
Tutkimuksen tulosten mukaan ikääntyneiden läheiset kokevat etähoivan palvelun vastaavan ikääntyneiden palveluiden tarpeeseen tämänhetkisen toimintakyvyn mukaisesti. Etähoiva koetaan pääsääntöisesti hyvänä palveluna sekä lisänä kotihoidon fyysisille käynneille. Etähoivan avulla voidaan seurata ikääntyneen vointia ja tukea ravitsemusta sekä lääkehoidon toteutumista.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että etähoivalla voidaan vastata ikääntyneiden palveluntarpeeseen tällä hetkellä. Läheiset ovat tyytyväisiä palveluun. Etähoivan asiakkaat pystyvät toimimaan kotona sanallisen ohjauksen turvin. Etähoivalla ei kuitenkaan voida täysin korvata kotihoidon fyysisiä käyntejä.