Rahoitusalalla työskentelevän asiantuntijan osaamistarpeet riskienhallinnan näkökulmasta
Ratschinsky, Irene (2024)
Ratschinsky, Irene
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120232035
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120232035
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mitkä tiedot ja taidot ovat hyödyllisiä henkilölle, joka on kiinnostunut työskentelemään talousrikollisuuden estämiseen liittyvissä tehtävissä rahoituslaitoksessa. Opinnäyteprosessissa ei ollut mukana erillistä toimeksiantajayritystä. Teoriaosuudessa perehdyttiin erityisesti asiakkaan tuntemiseen liittyviin lakisääteisiin velvoitteisiin sekä olennaisimpiin pakotesäädöksiin, jotka liittyvät finanssialaan. Riskienhallinnasta on oma lukunsa, jossa keskityttiin riskiperusteiseen lähestymistapaan talousrikollisuuden estämiseen liittyen, sekä esiteltiin tarkemmin, kuinka se tulee toteuttaa rahoituslaitoksessa.
Opinnäytetyö oli tutkimustyyppinen ja tutkimuksessa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimuksessa nousi esiin, että näissä tehtävissä toimivilta pankkien työntekijöiltä edellytetään analyyttistä ajattelua, kriittistä tiedonkäsittelyä, kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja sekä kykyä sopeutua jatkuviin sääntelymuutoksiin. Työntekijöiden on pystyttävä hahmottamaan kokonaisuuksia mutta kuitenkin tarkastelemaan yksityiskohtia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että talousrikollisuuden torjunta edellyttää jatkuvaa oppimista, teknologian hyödyntämistä ja tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Organisaatioiden on aktiivisesti tuettava työntekijöitään tarjoamalla koulutusta ja resursseja.
Opinnäytetyö oli tutkimustyyppinen ja tutkimuksessa käytettiin tiedonkeruumenetelmänä teemahaastattelua. Tutkimuksessa nousi esiin, että näissä tehtävissä toimivilta pankkien työntekijöiltä edellytetään analyyttistä ajattelua, kriittistä tiedonkäsittelyä, kommunikaatio- ja yhteistyötaitoja sekä kykyä sopeutua jatkuviin sääntelymuutoksiin. Työntekijöiden on pystyttävä hahmottamaan kokonaisuuksia mutta kuitenkin tarkastelemaan yksityiskohtia.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että talousrikollisuuden torjunta edellyttää jatkuvaa oppimista, teknologian hyödyntämistä ja tiivistä yhteistyötä viranomaisten kanssa. Organisaatioiden on aktiivisesti tuettava työntekijöitään tarjoamalla koulutusta ja resursseja.