Korkeakoululiikunnan rooli korkeakoulussa ja mahdollisuudet opiskelijoiden fyysisen hyvinvoinnin tukemisessa

Abstract

Suomalaiset sekä kansainväliset tutkimukset kertovat nuorten sekä työikäisten ihmisten fyysisen aktiivisuuden, hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn heikentymisestä. Suomessa korkeakoulut tulevat lähivuosina kattamaan tavoitellusti noin puolet ikäluokista, jolloin korkeakoulujen vaikuttamismahdollisuudet väestön fyysisen hyvinvoinnin, opiskelu- sekä työkyvyn kehittämiseksi ovat merkittävät. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millainen rooli korkeakoululiikunnalla on tällä hetkellä korkeakouluyhteisössä ja miten sitä voisi tulevaisuudessa kehittää. Tarkoituksena oli myös syventää ymmärrystä siitä, miten liikunta, fyysinen aktiivisuus sekä oma fyysinen hyvinvointi ja sen kehittäminen voisi muodostua osaksi korkeakouluopiskelijoiden tulevaa ammattitaitoa. Opinnäytetyön tavoitteena on tuoda esiin käytännön suosituksia liikunnan integroimiseksi osaksi korkeakoulun arkea ja sitä kautta tuoda korkeakoululiikuntaa lähemmäs korkeakoulun ydintehtävää. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Opiskelijoiden Liikuntaliitto. Tämän opinnäytetyön aineisto kerättiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa aineisto kerättiin kyselylomakkeella työpajassa, johon osallistui korkeakoululiikunnan parissa toimivia liikunta-alan ammattilaisia (n=19). Toisen vaiheen aineistonkeruu toteutettiin teemahaastatteluin erään korkeakoulun eri asemissa toimiville henkilökunnan jäsenille (n=4). Ensimmäisen ja toisen vaiheen aineistot yhdistettiin, ja analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Kumpaankin tutkimuskysymykseen toteutettiin oma analyysi. Opinnäytetyön tulokset osoittivat, että korkeakoulu tukee opiskelijan fyysistä hyvinvointia ja työkyvyn edistämistä tarjoamalla mahdollisuuden liikunnallisen elämäntavan syntymiseen liikunnan ja tiedottamisen avulla. Korkeakoulujen tuki fyysisen hyvinvoinnin ja työkyvyn teoreettiseen ymmärrykseen on kuitenkin puutteellista. Tulosten mukaan opiskelijan fyysisen hyvinvoinnin ja työkyvyn edistämistä voidaan kehittää korkeakoulussa lisäämällä fyysistä aktiivisuutta koulupäivän sisään, sisällyttämällä työkykyä ja fyysistä hyvinvointia edistäviä opintojaksoja opetussuunnitelmaan, tiedottamalla liikunta- ja hyvinvointipalveluista ja varmistamalla liikuntapalvelujen saavutettavuus. Korkeakoulutettujen määrän kasvattaminen tulevaisuudessa tulee laajentamaan myös korkeakoululiikunnan vaikuttavuutta sekä korostamaan entisestään sen yhteiskunnallista merkitystä. Jotta korkeakoululiikunta kykenisi vastaamaan näihin mahdollisuuksiin ja haasteisiin, tulisi sen olla jatkossa yhä tiiviimpi osa korkeakoulujen opiskelijoilleen tarjoamaa opetussisältöä. Korkeakoululiikunta tuottaa jo nyt varsin laadukkaita liikuntapalveluja, mutta laajentamalla sen sisältöjä kohti fyysisen hyvinvoinnin ja työkyvyn teemoja, sen osaaminen tulisi hyödynnettyä vielä nykyistäkin paremmin.