Rahanpesu ja sen havaitseminen kirjanpitäjän näkökulmasta
Hämäläinen, Tytti (2024)
Hämäläinen, Tytti
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120232104
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120232104
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli rahanpesu ja sen havaitseminen kirjanpitäjän näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuspainotteisena opinnäytetyönä, jonka teoria pohjautui kirjallisuuteen. Opinnäytetyö on toteutettu ilman toimeksiantajaa. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena, jonka aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, mitä rahanpesu on, miten kirjanpitäjät havaitsevat rahanpesua ja kuinka helposti se on havaittavissa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, kuinka kirjanpitäjien tulee toimia havaittuaan epäilyttävää toimintaa sekä miten kirjanpitäjät kokevat rahanpesulain asettamat vaatimukset.
Opinnäytetyön muodostivat tietoperusta ja tutkimus. Tietoperustan tarkoitus oli antaa taustatietoa tutkimuksen toteuttamiselle, jossa keskeisimpänä oli rahanpesu ja rahanpesun havaitseminen kirjanpidossa sekä kirjanpitäjien velvollisuus noudattaa rahanpesulakia. Tutkimuksen haastatteluun osallistui kolme kirjanpitäjää. Vastaajista kaksi työskentelivät samassa tilitoimistossa ja yksi vastaaja työskenteli toisessa tilitoimistossa tiiminvetäjänä ja sen lisäksi toiminimi kirjanpitäjänä. Puolistrukturoidun teemahaastattelun kysymykset perustuivat tietoperustaan. Haastattelussa oli yhteensä 23 kysymystä. Haastatteluilla saatiin vastauksia kirjanpitäjien käytössä oleviin tapoihin epäilyttävien liiketoimien havaitsemiseksi sekä miten helposti kirjanpitäjä tunnistaa epäilyttävän liiketoimen ja milloin ilmoitus rahanpesusta tehdään.
Tutkimustuloksista nousi esille, että kirjanpitäjät kokevat ajoittain kirjanpidossa epäselviä tapauksia, jotka vaativat kirjanpitäjää tekemään lisäselvityksiä. Tuloksista ilmeni, että kirjanpitäjillä oli tiedossa useita tietynlaisia liiketoimia, joihin he kiinnittävät huomiota asiakasyritysten kirjanpidossa epäilyttävien liiketoimien osalta. Tuloksista havaittiin myös erilaisia käytäntöjä tilitoimistoissa työskentelevien kirjanpitäjien ja toiminimi kirjanpitäjän välillä tehdä ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta. Tutkimukseen osallistuneet kirjanpitäjät kokivat tärkeänä velvollisuutena noudattaa rahanpesulaissa heille asetettuja velvollisuuksia rahanpesun havaitsemiseksi.
Tutkimustuloksista todettiin, että rahanpesulaki asettaa kirjanpitäjille velvoitteita tuntea asiakkaansa, tehdä riskiarviot ja ottaa selvää epätavallisesta liiketoimesta. Lisäksi kirjanpitäjien on tehtävä rahanpesuilmoitus havaitessaan asiakkaan toiminnassa epäilyttävä liiketoimi. Tuloksien mukaan kirjanpitäjien on vaikea tunnistaa pienimuotoisena tapahtuvaa rahanpesua, kun se on piilotettu muun liiketoiminnan sekaan. Yhteenvetona tulokset osoittivat, että kirjanpitäjän on mahdollista havaita rahanpesua tuntemalla asiakkaansa ja heidän toimialansa. Lisäksi kirjanpitäjät ylläpitävät jatkuvaa yhteydenpitoa asiakkaan kanssa, joka helpottaa tunnistamaan normaalista poikkeavat epätavalliset liiketapahtumat. The topic of the thesis was money laundering and its detection from an accountant’s perspective. The thesis was carried out as a research-oriented thesis, the theory of which was based on literature. The thesis was conducted without a commissioner. The research was carried out as qualitative research, in which the material was collected using a semi-structured theme interview. The aim of the thesis was to research, what money laundering is, how accountants observe money laundering and how easily it is observed. In addition, the research investigated how accountants should act when they detect suspicious activity and how accountants experience the requirements of the money laundering act.
The thesis consisted of a theory and research part. The purpose of the theory was to provide background information for the implementation of the research, which focused on money laundering, the detection of money laundering in accounting and the obligation of accountants to comply with the money laundering act. Three accountants participated in the interview. Two of the respondents worked in the same accounting firm, and one of the respondents worked in another accounting firm as a team leader and, in addition, as a sole proprietor accountant. The questions in the semi-structured theme interview were based on theory. There were 23 questions in total. The interviews provided answers regarding the methods used by accountants to detect suspicious transactions, how easy it is for an accountant to identify a suspicious transaction and when to file a money laundering report.
The research showed that accountants occasionally encounter unclear cases that require further investigation by the accountant. The results indicated that accountants were aware of several types of transactions that they pay close attention to when examining client companies’ accounting records for potential suspicious activities. The results also found different practices between accountants working in accounting firms and sole proprietor accountants when reporting a suspicious transaction. The accountants who participated in the study considered it an important obligation to comply with the anti-money laundering regulations imposed on them.
The research findings indicated that the anti-money laundering act imposes obligations on accountants to know their customers, make risk assessments, investigate an unusual transaction. In addition, accountants must file a money laundering report when they detect a suspicious transaction in a customer activity. The results showed that it is difficult for accountants to detect small-scale money laundering when it is hidden among other business activities. In summary, the results showed that it is possible for an accountant to detect money laundering by knowing their client and their industry. In addition, accountants maintain constant communication with the client, which makes it easier to identify unusual business transactions that are out of the ordinary.
Opinnäytetyön muodostivat tietoperusta ja tutkimus. Tietoperustan tarkoitus oli antaa taustatietoa tutkimuksen toteuttamiselle, jossa keskeisimpänä oli rahanpesu ja rahanpesun havaitseminen kirjanpidossa sekä kirjanpitäjien velvollisuus noudattaa rahanpesulakia. Tutkimuksen haastatteluun osallistui kolme kirjanpitäjää. Vastaajista kaksi työskentelivät samassa tilitoimistossa ja yksi vastaaja työskenteli toisessa tilitoimistossa tiiminvetäjänä ja sen lisäksi toiminimi kirjanpitäjänä. Puolistrukturoidun teemahaastattelun kysymykset perustuivat tietoperustaan. Haastattelussa oli yhteensä 23 kysymystä. Haastatteluilla saatiin vastauksia kirjanpitäjien käytössä oleviin tapoihin epäilyttävien liiketoimien havaitsemiseksi sekä miten helposti kirjanpitäjä tunnistaa epäilyttävän liiketoimen ja milloin ilmoitus rahanpesusta tehdään.
Tutkimustuloksista nousi esille, että kirjanpitäjät kokevat ajoittain kirjanpidossa epäselviä tapauksia, jotka vaativat kirjanpitäjää tekemään lisäselvityksiä. Tuloksista ilmeni, että kirjanpitäjillä oli tiedossa useita tietynlaisia liiketoimia, joihin he kiinnittävät huomiota asiakasyritysten kirjanpidossa epäilyttävien liiketoimien osalta. Tuloksista havaittiin myös erilaisia käytäntöjä tilitoimistoissa työskentelevien kirjanpitäjien ja toiminimi kirjanpitäjän välillä tehdä ilmoitus epäilyttävästä liiketoimesta. Tutkimukseen osallistuneet kirjanpitäjät kokivat tärkeänä velvollisuutena noudattaa rahanpesulaissa heille asetettuja velvollisuuksia rahanpesun havaitsemiseksi.
Tutkimustuloksista todettiin, että rahanpesulaki asettaa kirjanpitäjille velvoitteita tuntea asiakkaansa, tehdä riskiarviot ja ottaa selvää epätavallisesta liiketoimesta. Lisäksi kirjanpitäjien on tehtävä rahanpesuilmoitus havaitessaan asiakkaan toiminnassa epäilyttävä liiketoimi. Tuloksien mukaan kirjanpitäjien on vaikea tunnistaa pienimuotoisena tapahtuvaa rahanpesua, kun se on piilotettu muun liiketoiminnan sekaan. Yhteenvetona tulokset osoittivat, että kirjanpitäjän on mahdollista havaita rahanpesua tuntemalla asiakkaansa ja heidän toimialansa. Lisäksi kirjanpitäjät ylläpitävät jatkuvaa yhteydenpitoa asiakkaan kanssa, joka helpottaa tunnistamaan normaalista poikkeavat epätavalliset liiketapahtumat.
The thesis consisted of a theory and research part. The purpose of the theory was to provide background information for the implementation of the research, which focused on money laundering, the detection of money laundering in accounting and the obligation of accountants to comply with the money laundering act. Three accountants participated in the interview. Two of the respondents worked in the same accounting firm, and one of the respondents worked in another accounting firm as a team leader and, in addition, as a sole proprietor accountant. The questions in the semi-structured theme interview were based on theory. There were 23 questions in total. The interviews provided answers regarding the methods used by accountants to detect suspicious transactions, how easy it is for an accountant to identify a suspicious transaction and when to file a money laundering report.
The research showed that accountants occasionally encounter unclear cases that require further investigation by the accountant. The results indicated that accountants were aware of several types of transactions that they pay close attention to when examining client companies’ accounting records for potential suspicious activities. The results also found different practices between accountants working in accounting firms and sole proprietor accountants when reporting a suspicious transaction. The accountants who participated in the study considered it an important obligation to comply with the anti-money laundering regulations imposed on them.
The research findings indicated that the anti-money laundering act imposes obligations on accountants to know their customers, make risk assessments, investigate an unusual transaction. In addition, accountants must file a money laundering report when they detect a suspicious transaction in a customer activity. The results showed that it is difficult for accountants to detect small-scale money laundering when it is hidden among other business activities. In summary, the results showed that it is possible for an accountant to detect money laundering by knowing their client and their industry. In addition, accountants maintain constant communication with the client, which makes it easier to identify unusual business transactions that are out of the ordinary.