Yläkouluikäisten kouluruoan syömiseen vaikuttavia tekijöitä

Abstract

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämistä kouluterveyskyselyistä selviää, että viime vuosina yhä useampi yläkouluikäinen jättää kouluruoan syömättä. Ilmiö on huolestuttava, koska koulu-ruoan syöminen tukee yläkouluikäisten kasvua, oppimista ja jaksamista. Eri paikkakuntien välillä on suuria eroja siinä, kuinka moni yläkouluikäinen syö kouluruoan päivittäin. Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia kouluille kehitysehdotuksia, miten useammat yläkouluikäiset saataisiin syömään kouluruokaa. Opinnäytetyössä tutkittiin yläkoulujen kouluruokailun järjestämistä, olosuhteita ja viihtyisyyttä sekä yläkouluikäisten kouluruokaan suhtautumista. Tutkimuksen kohteena olivat yläkouluikäiset eli vuosiluokilla 7–9 olevat oppilaat. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin vuosiluokat 1–6, toisen asteen sekä korkeakoulu opiskelijat. Tutkimuksen ulkopuolelle rajattiin kouluruoan ja ruokalistojen kehittäminen.

Suomessa jokaisena työpäivänä oppilaat saavat maksuttoman koululounaan perusopetuksessa ja toisen asteen opinnoissa. Koulussa opitaan ruokailutavoista ja ravitsemuksesta sekä niiden merkityksestä hyvinvointiin, joilla on vaikutusta myös tulevaisuudessa. Koulujen kouluruokailua ohjaavat lait, määräykset ja ohjeet. Viime kädessä koulut päättävät kuitenkin itse, miten koulu-ruokailu järjestetään. Vuosikymmenien aikana suomalainen kouluruoka on kehittynyt koko ajan ja sillä on edelleenkin kehittämiskohteita. Yhtenä haasteena on, miten koululaiset saataisiin syömään kouluruokaa. Yläkouluun siirryttäessä tapahtuu jotain, minkä vuoksi kouluruoan syöminen vähenee.

Tutkimuksessa havainnoitiin kahden eri paikkakunnan koulujen kouluruokailua ja haastateltiin tutkittavien koulujen rehtoreita. Tutkittavien koulujen valintaa ohjasi THL 2023 kouluterveyskysely. Tutkittavia kouluja valittiin kaksi, ensimmäinen paikkakunnalta, jossa yli 70 prosenttia 8. ja 9. luokkalaisista syö kouluruoan ja toinen paikkakunnalta, jossa yli puolet 8. ja 9. luokkalaisista jättää kouluruon syömättä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimusmenetelminä käytettiin tarkkailevaa havainnointia sekä teemahaastattelua. Tutkimuksen tarkoituksena oli verrata tutkittavia yläkouluja ja niiden kouluruokailuja toisiinsa. Tavoitteena oli löytää eroavaisuuksia näiden koulujen ja niiden kouluruokailujen väliltä. Kerätyn aineiston analysointimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä teoriaohjaavasti. Havainnoinnit ja haastattelut kouluissa toteutettiin 3.10. 2024 ja 30.10.2024.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella yläkouluikäisten kouluruoan syömiseen ja väliin jättämiseen vaikuttaa eniten ruokalan viihtyisyys, koulun sijainti, kouluruoan valmistuspaikka, sekä oppilaiden suhtautuminen kouluruokaan. Yhä useampi yläkouluikäinen saataisiin syömään kouluruokaa, osallistamalla heitä enemmän kouluruoan ja ruokailun suunnitteluun ja toteutukseen. Parantamalla ruokailun viihtyisyyttä. Edistämällä toimia, joilla voidaan lisätä kouluruoan arvostusta. Rajoittamalla vaihtoehtoisen ruoan hakemista koulun ulkopuolelta.