Mikä ’nepsy’? Neuropsykiatrisen koulutussisällön tarve, tarjonta ja soveltuvuus Kymenlaakson hyvinvointialueelle
Kataja, Sonja (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432610
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432610
Tiivistelmä
Neuropsykiatrisen oireilun vuoksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin hakeutuminen on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2020 Kymenlaakson hyvinvointialueella. Tämä haastaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ja edellyttää uudenlaista osaamista asiakastyössä eri sektoreilla. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Kymenlaakson hyvinvointialueen palvelujen neuropsykiatrisen koulutuksen tarve. Tavoitteena oli tuottaa HRD-palveluille tietoa, mikä olemassa olevista neuropsykiatrisista koulutuksista vastaisi parhaiten palvelujen tarvetta. Ammattilaisten näkemyksiä selvitettiin koulutuksen osaamistavoitteiden, oppimista tukevien aktiviteettien, koulutuksen keston ja toteutusmuodon näkökulmista.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutui laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisilta strukturoidun, Webropol- kyselytutkimustyökalun avulla. Lisäksi aineistoa täydennettiin neuropsykiatristen asiakkaiden parissa työskennelleiden syväosaajien ryhmähaastattelun avulla. Kerätyn aineiston analysointiin käytettiin analyysimenetelmänä tyypittelyä, jonka avulla muodostettiin tyyppikuvaus koko henkilöstölle soveltuvasta neuropsykiatrisesta täydennyskoulutuksesta.
Tulosten perusteella johtopäätöksenä voidaan todeta, että Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisille soveltuva neuropsykiatrinen täydennyskoulutus olisi suositeltavaa toteuttaa kahdessa neljän tunnin lähikoulutusosassa, joiden välillä olisi itsenäisesti verkossa suoritettava välitehtävä. Koulutuksen olisi suositeltavaa sisältää esittäviä esimerkkejä, aktivoivia luentoja sekä asiakastapaus-pohdintatehtäviä. Koulutuksen osaamistavoitteina olisi suositeltava olla, että osallistuja tunnistaa erilaisia neuropsykiatrisia oireita ja oireilevan henkilön palvelun sekä tuen tarpeita. Lisäksi osallistuja osaa soveltaa asiakastyössään matalan kynnyksen tukitoimia ja ohjata oireilevaa asiakasta palveluihin hakeutumisessa. Tällä hetkellä vapailla markkinoilla olevista täydennyskoulutustyypeistä mikään ei täysin vastaa kuvattuja tarpeita.
Asiasanat: neuropsykiatrinen, täydennyskoulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus toteutui laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto kerättiin Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisilta strukturoidun, Webropol- kyselytutkimustyökalun avulla. Lisäksi aineistoa täydennettiin neuropsykiatristen asiakkaiden parissa työskennelleiden syväosaajien ryhmähaastattelun avulla. Kerätyn aineiston analysointiin käytettiin analyysimenetelmänä tyypittelyä, jonka avulla muodostettiin tyyppikuvaus koko henkilöstölle soveltuvasta neuropsykiatrisesta täydennyskoulutuksesta.
Tulosten perusteella johtopäätöksenä voidaan todeta, että Kymenlaakson hyvinvointialueen ammattilaisille soveltuva neuropsykiatrinen täydennyskoulutus olisi suositeltavaa toteuttaa kahdessa neljän tunnin lähikoulutusosassa, joiden välillä olisi itsenäisesti verkossa suoritettava välitehtävä. Koulutuksen olisi suositeltavaa sisältää esittäviä esimerkkejä, aktivoivia luentoja sekä asiakastapaus-pohdintatehtäviä. Koulutuksen osaamistavoitteina olisi suositeltava olla, että osallistuja tunnistaa erilaisia neuropsykiatrisia oireita ja oireilevan henkilön palvelun sekä tuen tarpeita. Lisäksi osallistuja osaa soveltaa asiakastyössään matalan kynnyksen tukitoimia ja ohjata oireilevaa asiakasta palveluihin hakeutumisessa. Tällä hetkellä vapailla markkinoilla olevista täydennyskoulutustyypeistä mikään ei täysin vastaa kuvattuja tarpeita.
Asiasanat: neuropsykiatrinen, täydennyskoulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto