Kuitupohjaisten elintarvikepakkausten barrier-ratkaisut
Kolari, Jenna (2024)
Kolari, Jenna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120332427
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Biokiertotalouden kestävät pakkausratkaisut (BioPak) -hanke, jonka tavoitteena on tutkia, kehittää ja demonstroida puukuitupakkausten kierrätettävyyttä sekä takaisinotto- ja uudelleenkäyttöratkaisuja. Työn tarkoituksena oli perehtyä puukuitupohjaisissa elintarvikepakkauksissa käytettyihin barrier-ratkaisuihin ja verrata niiden suorituskykyä keskenään. Tavoitteena oli tuottaa BioPak-hankkeelle tietoa näihin pakkauksiin soveltuvista barrier-ratkaisuista hankkeessa tehtävän kehitystyön tueksi.
Selvitystyössä perehdyttiin sekä fossiilista alkuperää oleviin että biopohjaisiin barrier-ratkaisuihin. Pääpaino pidettiin biopohjaisten ratkaisuiden selvittämisessä. Barrier-materiaaleista laadittiin taulukko, johon kerättiin niiden vesi-, happi- sekä rasva- ja öljybarrier -ominaisuudet. Edellisten arvojen pohjalta arvioitiin materiaalien suorituskykyä. Lisäksi laadittiin erillinen taulukko kaupallisista, biopohjaisista puukuitupakkausten barrier-ratkaisuista, mutta sitä ei liitetty julkiseen raporttiin.
Kirjallisuuden perusteella lähes jokaiselle fossiilista alkuperää olevalle barrier-materiaalille on olemassa biopohjainen vaihtoehto, mutta niiden käyttöönottoa hidastaa biopohjaisiin materiaaleihin liittyvät haasteet. Esimerkiksi valmistukseen liittyvät kustannukset vaikuttavat siihen, että nykyisin perinteiset muovit ovat yleisimpiä pakkauksissa käytettyjä materiaaleja. Vaikka monet biopohjaiset vaihtoehdot yltävät suorituskyvyltään jo fossiilisten rinnalle, useiden ominaisuuksia täytyy vielä kehittää barrier-materiaalille paremmin soveltuviksi.
Jatkossa voisi tehdä selvitystä ja vertailua potentiaalisimpien biopohjaisten barrier-materiaalien yhdistelmistä ja niihin käytetyistä tekniikoista, joita on olemassa paljon. Lisäksi olisi tärkeää arvioida biopohjaisten materiaalien antimikrobisia ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä elintarvikepakkaukselle.
Selvitystyössä perehdyttiin sekä fossiilista alkuperää oleviin että biopohjaisiin barrier-ratkaisuihin. Pääpaino pidettiin biopohjaisten ratkaisuiden selvittämisessä. Barrier-materiaaleista laadittiin taulukko, johon kerättiin niiden vesi-, happi- sekä rasva- ja öljybarrier -ominaisuudet. Edellisten arvojen pohjalta arvioitiin materiaalien suorituskykyä. Lisäksi laadittiin erillinen taulukko kaupallisista, biopohjaisista puukuitupakkausten barrier-ratkaisuista, mutta sitä ei liitetty julkiseen raporttiin.
Kirjallisuuden perusteella lähes jokaiselle fossiilista alkuperää olevalle barrier-materiaalille on olemassa biopohjainen vaihtoehto, mutta niiden käyttöönottoa hidastaa biopohjaisiin materiaaleihin liittyvät haasteet. Esimerkiksi valmistukseen liittyvät kustannukset vaikuttavat siihen, että nykyisin perinteiset muovit ovat yleisimpiä pakkauksissa käytettyjä materiaaleja. Vaikka monet biopohjaiset vaihtoehdot yltävät suorituskyvyltään jo fossiilisten rinnalle, useiden ominaisuuksia täytyy vielä kehittää barrier-materiaalille paremmin soveltuviksi.
Jatkossa voisi tehdä selvitystä ja vertailua potentiaalisimpien biopohjaisten barrier-materiaalien yhdistelmistä ja niihin käytetyistä tekniikoista, joita on olemassa paljon. Lisäksi olisi tärkeää arvioida biopohjaisten materiaalien antimikrobisia ominaisuuksia, jotka ovat tärkeitä elintarvikepakkaukselle.
