Työhyvinvointi ja psykososiaaliset kuormitustekijät itseohjautuvassa tiedolla johtamisen organisaatiossa : case Verohallinto
Ukskoski, Riitta (2024)
Ukskoski, Riitta
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432625
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432625
Tiivistelmä
Valtionhallinnoissa on jo pitkään pyritty automatisoimaan toimintoja ja tulevaisuudessa rutiinityöt ja fyysiset tehtävät voidaan korvata lähes kokonaisuudessaan automaatiolla. Verohallinto on viime vuosina aktiivisesti uudistanut toimintojaan, kiinnittäen erityistä huomiota resurssien tarkempaan kohdentamiseen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseen asiakaskokemuksen parantamiseksi. Hyvä asiakaskokemus ja laadukas palvelu muodostuvat motivoituneista ja osaavista työntekijöistä sekä hyvästä henkilöstöjohtamisesta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Verohallinnon toimintaa tutkimalla sen henkilöstön työhyvinvointia, psykososiaalisia kuormitustekijöitä, itseohjautuvuutta sekä tiedolla johtamisen käytänteitä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kuormitustekijöiden vaikutusta työn voimavaratekijöihin. Työn teoriaosuus keskittyi työn työhyvinvointiin, psykososiaaliseen kuormittavuuteen sekä tiedolla johdettuun itseohjautuvuuteen. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Tutkimuksen kysely suoritettiin sähköisellä Webropol-kyselyllä kohdeorganisaation kahteen ennalta sovittuun toimintayksikköön.
Vastausten perusteella voidaan päätellä, että Verohallinnon työntekijät pitävät työhyvinvointia tärkeänä, ja sen merkitystä halutaan korostaa esihenkilötyössä. Verohallinnossa on vastausten perusteella itseohjautuvuutta joko vähän tai ei lainkaan, ja sitä voitaisiin parantaa kehittämällä hallinnon järjestelmiä käyttäjäystävällisemmiksi ja muuttamalla työn organisointia. Psykologinen kuormitus on pääosin hallinnassa, mutta hallinnolliset järjestelmät ja niiden toimimattomuus voivat aiheuttaa kuormitusta. Myös työaikakirjaaminen ja raportointi koettiin kuormittaviksi. Organisaation tiimeissä voidaan pääsääntöisesti hyvin, mutta parannettavaa on esimerkiksi siinä, että työntekijöitä tulisi kohdella tasapuolisemmin ikään tai sukupuoleen katsomatta. Lisäksi yksilölliset tekijät tulisi ottaa paremmin huomioon työtehtävien mitoittamisessa. Tilannehuoneiden mittaristojen kehittäminen suoritusseurannan ohella myös laadullisten mittareiden osalta voisi parantaa työhyvinvointia. Kyselyyn vastanneet kokivat myös etätyön ja liukuvan työajan tukevan työhyvinvointia. Kyselyn perusteella voidaan myös päätellä, että Verohallinnossa kannustetaan uuden oppimiseen, mutta siihen ei todellisuudessa löydy riittävästi aikaa, mikä puolestaan lisää työn kuormitusta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Verohallinnon toimintaa tutkimalla sen henkilöstön työhyvinvointia, psykososiaalisia kuormitustekijöitä, itseohjautuvuutta sekä tiedolla johtamisen käytänteitä. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kuormitustekijöiden vaikutusta työn voimavaratekijöihin. Työn teoriaosuus keskittyi työn työhyvinvointiin, psykososiaaliseen kuormittavuuteen sekä tiedolla johdettuun itseohjautuvuuteen. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen. Tutkimuksen kysely suoritettiin sähköisellä Webropol-kyselyllä kohdeorganisaation kahteen ennalta sovittuun toimintayksikköön.
Vastausten perusteella voidaan päätellä, että Verohallinnon työntekijät pitävät työhyvinvointia tärkeänä, ja sen merkitystä halutaan korostaa esihenkilötyössä. Verohallinnossa on vastausten perusteella itseohjautuvuutta joko vähän tai ei lainkaan, ja sitä voitaisiin parantaa kehittämällä hallinnon järjestelmiä käyttäjäystävällisemmiksi ja muuttamalla työn organisointia. Psykologinen kuormitus on pääosin hallinnassa, mutta hallinnolliset järjestelmät ja niiden toimimattomuus voivat aiheuttaa kuormitusta. Myös työaikakirjaaminen ja raportointi koettiin kuormittaviksi. Organisaation tiimeissä voidaan pääsääntöisesti hyvin, mutta parannettavaa on esimerkiksi siinä, että työntekijöitä tulisi kohdella tasapuolisemmin ikään tai sukupuoleen katsomatta. Lisäksi yksilölliset tekijät tulisi ottaa paremmin huomioon työtehtävien mitoittamisessa. Tilannehuoneiden mittaristojen kehittäminen suoritusseurannan ohella myös laadullisten mittareiden osalta voisi parantaa työhyvinvointia. Kyselyyn vastanneet kokivat myös etätyön ja liukuvan työajan tukevan työhyvinvointia. Kyselyn perusteella voidaan myös päätellä, että Verohallinnossa kannustetaan uuden oppimiseen, mutta siihen ei todellisuudessa löydy riittävästi aikaa, mikä puolestaan lisää työn kuormitusta.