Työyhteisön vaikutus työhyvinvointiin
Ruismäki, Ria (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432664
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432664
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli työyhteisön vaikutus työhyvinvointiin. Opinnäyte-työn tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa organisaation työyhteisöiden tilasta. Opinnäytetyön tutkimusongelmana oli selvittää yrityksen X liikkeiden työyh-teisöiden työilmapiirin sosiaalinen toimivuus ja miten se vaikuttaa työnteki-jöiden työhyvinvointiin.
Opinnäytetyön tutkimuksen lähestymistapana käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselylomaketta. Kyselyn linkki lähetettiin jokaisen liikkeen omaan sähköpostiin, johon työntekijät pääsivät vastaamaan työajalla. Tutkimus tar-kasteli työyhteisöjä, työhyvinvointia sekä johtajuutta, johon vastaajat pääsivät ottamaan kantaa. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin käyttäen tilastollisesti ku-vaavaa analyysia, jonka havainnoin graafisesti.
Tutkimukseen osallistui 20 työntekijää, joka oli puolet täydestä vastausmää-rästä. Tutkimuksen tuloksista huomattiin, että työyhteisöllä on positiivisia vai-kutuksia työhyvinvointiin. Kyselyn tuloksista oli myös pääteltävissä se, että vastaajat kokivat työyhteisöiden olevan hyvässä tilassa, jossa jokainen tunsi olevansa osa työyhteisöä. Tutkimuksen vastauksista oli myös havaittavissa kehityskohteita muun muassa johtamisessa, viestinnässä sekä työhyvinvoin-nissa.
Työyhteisöt osoittautuivat pääsääntöisesti hyvinvoiviksi, millä oli suuri merki-tys työmotivaatioon, jaksamiseen sekä hyvään työhyvinvointiin. Tuloksien ongelmakohdat painottuivat johtamiseen, kommunikointiin, viestintään sekä yksintyöskentelyyn. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että työyhteisöl-lä on vaikutusta työhyvinvointiin, niin negatiivisesti kuin positiivisestikin. Hy-vän työhyvinvoinnin ylläpitäminen sekä positiivisen työyhteisön luominen pi-täisi olla jokaisen organisaation yksi tärkeimmistä tehtävistä.
Opinnäytetyön tutkimuksen lähestymistapana käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusta. Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin Webropol-kyselylomaketta. Kyselyn linkki lähetettiin jokaisen liikkeen omaan sähköpostiin, johon työntekijät pääsivät vastaamaan työajalla. Tutkimus tar-kasteli työyhteisöjä, työhyvinvointia sekä johtajuutta, johon vastaajat pääsivät ottamaan kantaa. Tutkimuksen tuloksia analysoitiin käyttäen tilastollisesti ku-vaavaa analyysia, jonka havainnoin graafisesti.
Tutkimukseen osallistui 20 työntekijää, joka oli puolet täydestä vastausmää-rästä. Tutkimuksen tuloksista huomattiin, että työyhteisöllä on positiivisia vai-kutuksia työhyvinvointiin. Kyselyn tuloksista oli myös pääteltävissä se, että vastaajat kokivat työyhteisöiden olevan hyvässä tilassa, jossa jokainen tunsi olevansa osa työyhteisöä. Tutkimuksen vastauksista oli myös havaittavissa kehityskohteita muun muassa johtamisessa, viestinnässä sekä työhyvinvoin-nissa.
Työyhteisöt osoittautuivat pääsääntöisesti hyvinvoiviksi, millä oli suuri merki-tys työmotivaatioon, jaksamiseen sekä hyvään työhyvinvointiin. Tuloksien ongelmakohdat painottuivat johtamiseen, kommunikointiin, viestintään sekä yksintyöskentelyyn. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että työyhteisöl-lä on vaikutusta työhyvinvointiin, niin negatiivisesti kuin positiivisestikin. Hy-vän työhyvinvoinnin ylläpitäminen sekä positiivisen työyhteisön luominen pi-täisi olla jokaisen organisaation yksi tärkeimmistä tehtävistä.