Ohjaajien kokemuksia yhteisen tekemisen järjestämisestä erityisen huolenpidon lastensuojeluyksikössä: "tässä lapsi saa olla lapsi ja se pystyy olemaan lapsi"
Kosonen, Teppo (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432670
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432670
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia ohjaajien kokemuksia yhteisen tekemisen järjestämisestä erityisen huolenpidon lastensuojeluyksikössä. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Ehot Oy Pitkäjärvi Mikkelistä. Pitkäjärven yksikkö on 6-paikkainen erityisen huolenpidon lastensuojeluyksikkö. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluilla ja haastatteluihin osallistui kuusi vakituista työntekijää. Haastattelut suoritettiin kesällä 2024, jolloin yhteistä tekemistä järjestetään jokaisena päivänä. Tällöin vastauksista saadaan täsmällisempiä, kuin loma-aikojen ulkopuolella, jolloin yhteistä tekemistä järjestetään ainoastaan viikonloppuisin. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset käsittelivät ohjaajien kokemuksia yhteisen tekemisen järjestämisestä sekä erityisen huolenpidon ympäristön vaikutuksia yhteisen tekemisen järjestämiseen.
Tuloksista selvisi, että ohjaajilla oli pääosin positiivisia kokemuksia yhteisen tekemisen järjestämisestä. Järjestäminen kuitenkin tuotti haasteellisuutta, jos tekeminen piti suunnitella yllättäen ja nopealla aikataululla. Vaikeuksia tuotti myös lasten mahdollinen negaatio. Ohjaajat kertoivat kehittämiskohteiksi kolme pääteemaa. Vastauksista nousi esiin suunnitelmallisuus. Osa ohjaajista toivoi kalenterimaista suunnittelua ja teemoittamista. Yhteisen tekemisen osalta toivottiin myös pedagogisempaa näkemystä sekä tavoitteellisempaa toimintaa. Tällä hetkellä on määritelty ainoastaan tekemisen kesto. Osa ohjaajista myös kehittäisi yhteisen tekemisen järjestämistä ohjaajille helpommin lähestyttävämmäksi.
Erityisen huolenpidon eli suljetun ympäristön nähtiin vaikuttavan jossain määrin yhteisen tekemisen järjestämiseen. Lapsilla on liikkumisvapauden rajoitus, joten yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta on vähäistä. Muuten suljetulla ympäristöllä nähtiin positiivisia vaikutuksia yhteisen tekemisen järjestämisen suhteen. Ohjaajat kertoivat lasten osallistuvan toimintaan hyvin, koska lapsilla ei ole puhelimia tai pelikonsoleita. Ärsykkeet ovat vähissä ja tekeminen on melko pelkistettyä, joten lapset osallistuvat hyvin päiväohjelmaan.
Tulosten avulla on tarkoitus tuottaa työyhteisötilaajalle tietoa ohjaajien kokemuksista, jolla on mahdollista kehittää yhteisen tekemisen järjestämistä.
Tuloksista selvisi, että ohjaajilla oli pääosin positiivisia kokemuksia yhteisen tekemisen järjestämisestä. Järjestäminen kuitenkin tuotti haasteellisuutta, jos tekeminen piti suunnitella yllättäen ja nopealla aikataululla. Vaikeuksia tuotti myös lasten mahdollinen negaatio. Ohjaajat kertoivat kehittämiskohteiksi kolme pääteemaa. Vastauksista nousi esiin suunnitelmallisuus. Osa ohjaajista toivoi kalenterimaista suunnittelua ja teemoittamista. Yhteisen tekemisen osalta toivottiin myös pedagogisempaa näkemystä sekä tavoitteellisempaa toimintaa. Tällä hetkellä on määritelty ainoastaan tekemisen kesto. Osa ohjaajista myös kehittäisi yhteisen tekemisen järjestämistä ohjaajille helpommin lähestyttävämmäksi.
Erityisen huolenpidon eli suljetun ympäristön nähtiin vaikuttavan jossain määrin yhteisen tekemisen järjestämiseen. Lapsilla on liikkumisvapauden rajoitus, joten yksikön ulkopuolella tapahtuva toiminta on vähäistä. Muuten suljetulla ympäristöllä nähtiin positiivisia vaikutuksia yhteisen tekemisen järjestämisen suhteen. Ohjaajat kertoivat lasten osallistuvan toimintaan hyvin, koska lapsilla ei ole puhelimia tai pelikonsoleita. Ärsykkeet ovat vähissä ja tekeminen on melko pelkistettyä, joten lapset osallistuvat hyvin päiväohjelmaan.
Tulosten avulla on tarkoitus tuottaa työyhteisötilaajalle tietoa ohjaajien kokemuksista, jolla on mahdollista kehittää yhteisen tekemisen järjestämistä.