Esihenkilön mentaaliset vaikutusmahdollisuudet etätyöntekijän työhyvinvointiin

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia mentaalisia vaikutusmahdollisuuksia esihenkilöillä on etätyöntekijöiden työhyvinvointiin ja kuinka he voivat tukea mentaalista työhyvinvointia. Työn tarkoituksena oli löytää työhyvinvointia tukevia työkaluja esihenkilötyön tueksi. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena perehtyen laajaan lähdemateriaaliin.

Keskeisiksi työn teemoiksi nousivat etätyön laadulliset vaatimukset ja voimavarat, työstä palautuminen ja esihenkilötyötaidot, joiden merkitystä pohdittiin työhyvinvoinnin kannalta. Kartoitustulokset osoittavat, että työn tuunaaminen työn vaatimusten ja voimavarojen tasapainottamiseksi ovat keskeisessä asemassa työhyvinvoinnin tukemisessa. Lisäksi työstä palautumisen ja etenkin psykologisen irrottautumisen tärkeys korostuu etätyössä, jossa työn ja vapaa-ajan raja voi olla häilyvä. Psykologisen pääoman, sekä mielen valmennuksen voima korostui työn tuloksissa. Näitä tekijöitä tukee muun muassa valmentava johtaminen, joka tukee erinomaisesti työntekijän työhyvinvointia. Selvitystyön perusteella korostui kuinka merkittävässä asemassa esihenkilö, ja esihenkilötaidot ovat etätyöntekijän työhyvinvoinnin tukemisessa, mikä vaikuttaa myös organisaation saavutuksiin.

Selvitystyön perusteella esihenkilötaitojen kehittämiseksi tulisi panostaa erityisesti esihenkilöiden tunneälyn ja valmentavan johtamisen taitojen vahvistamiseen. Nämä taidot ovat keskeisiä psykologisesti turvallisen työympäristön luomisessa, joka tukee etätyöntekijöiden hyvinvointia ja työssä jaksamista. Menestyksekäs esihenkilötyö edellyttää riittäviä resursseja, kuten koulutusta ja johdon tukea, sekä riittävästi aikaa esihenkilötyön hoitamiseksi. Työntekijöiden psykologisen pääoman vahvistamiseen tulisi keskittyä tulevaisuudessa enemmän, sillä se tukee mielen johtamistaitoja, joiden merkitys korostuu etätyössä.

The purpose of this thesis was to collect information on the mental influence supervisors have on the well-being of remote employees and how they can support mental well-being of the employees. The research focused on identifying practical tools to enhance supervisory practices and was conducted as a qualitative study, based on extensive source material.

The key themes included the qualitative demands and resources of remote work, recovery from work, and supervisory skills, all examined through the lens of employee well-being. The findings highlighted the importance of balancing work demands and resources through job crafting, as well as the critical role of psychological detachment in remote work. The study also emphasized the power of psychological capital and mental training, supported by coaching-style leadership, which significantly enhances employee well-being. The results underlined the crucial role supervisors and their skills play in supporting remote employees’ well-being.

To strengthen supervisory skills, organizations should invest in enhancing supervisors’ emotional intelligence and coaching abilities. These competencies are the key to fostering a psychologically safe work environment that supports the well-being of remote employees. Future efforts should focus more on strengthening employees’ psychological capital, as mental self-management skills are increasingly essential in remote work settings.