Barrier-pinnoitetun tuotteen pintalujuuden mittausmenetelmät
Vakker, Anders (2024)
Vakker, Anders
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432814
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli selvittää ja kokeilla barrier-pinnoitettujen näytteiden pintalujuutta mittaavia menetelmiä. Työn toimeksiantaja oli Tampereen ammattikorkeakoulu, jonka paperilaboratoriossa työhön liittyvät mittaukset suoritettiin.
Työssä käytetyt barrier-pinnoitetut näytteet valmistettiin itse käyttämällä kolmea erilaista dispersiota, joista kaksi oli valmiita barrier-pinnoitteita ja yksi vertailukohteena toimivaa CMC:tä. Työ keskittyi hankauslaitteelle kehitetyn barrier-pinnoitteiden kestävyyttä mittaavan testin kokeiluun, jonka tuloksia arvioitiin visuaalisesti sekä Cobb-testin avulla. Myös laboratoriossa olevia lujuusmittalaitteita hyödynnettiin näytteiden vetolujuuden, murtositkeyden, murtovenymän ja puhkaisulujuuden tutkimisessa.
Työssä löydettiin useita barrier-pinnoitettujen tuotteiden pintalujuuden mittaamiseen soveltuvia mittausmenetelmiä, mutta kaikkia niitä ei työssä voitu kokeilla laitteiden puuttumisen takia. Työssä kehitetyllä hankaustestillä onnistuttiin kuitenkin saamaan vertailukelpoisia tuloksia eri barrier-pinnoitteiden välille, kun niitä arvioitiin visuaalisesti hankausjäljistä otettujen kuvien perusteella sekä Cobb-vesiabsorptiotestin avulla selvitetystä barrier-pinnoitteen läpi imeytyneestä veden määrästä. Työssä suoritetuilla lujuustesteillä ei onnistuttu mittaamaan suoraan näytteiden pintalujuutta, mutta niiden avulla pystyttiin havainnollistamaan, kuinka barrier-pinnoitus muodostuu pohjapaperin pinnalle riippuen sen koostumuksesta ja kuinka barrier-pinnoitus vaikuttaa siitä valmistetun tuotteen kestävyyteen ja pintalujuuteen.
Vaikka työssä kehitettyä hankaustestiä voisi käyttää barrier-pinnoitetun tuotteen pintalujuuden mittaamiseen, pitäisi testin parametrejä vielä kehittää. Lisäksi mitattavien näytteiden tulisi olla yhdenmukaisempia toistensa kanssa pinnoitteen neliömassan ja paksuuden osalta, jotta tulokset olisivat tarkemmin vertailtavissa. Käytettyjen pinnoitteiden raaka-ainesisällön tunteminen olisi myös oleellista tulosten tarkemman arvioinnin vuoksi. Muidenkin työssä esitettyjen mittausmenetelmien soveltuvuutta barrier-pinnoitettujen tuotteiden pintalujuuden mittaamiseen pitäisi vielä kokeilla.
Työssä käytetyt barrier-pinnoitetut näytteet valmistettiin itse käyttämällä kolmea erilaista dispersiota, joista kaksi oli valmiita barrier-pinnoitteita ja yksi vertailukohteena toimivaa CMC:tä. Työ keskittyi hankauslaitteelle kehitetyn barrier-pinnoitteiden kestävyyttä mittaavan testin kokeiluun, jonka tuloksia arvioitiin visuaalisesti sekä Cobb-testin avulla. Myös laboratoriossa olevia lujuusmittalaitteita hyödynnettiin näytteiden vetolujuuden, murtositkeyden, murtovenymän ja puhkaisulujuuden tutkimisessa.
Työssä löydettiin useita barrier-pinnoitettujen tuotteiden pintalujuuden mittaamiseen soveltuvia mittausmenetelmiä, mutta kaikkia niitä ei työssä voitu kokeilla laitteiden puuttumisen takia. Työssä kehitetyllä hankaustestillä onnistuttiin kuitenkin saamaan vertailukelpoisia tuloksia eri barrier-pinnoitteiden välille, kun niitä arvioitiin visuaalisesti hankausjäljistä otettujen kuvien perusteella sekä Cobb-vesiabsorptiotestin avulla selvitetystä barrier-pinnoitteen läpi imeytyneestä veden määrästä. Työssä suoritetuilla lujuustesteillä ei onnistuttu mittaamaan suoraan näytteiden pintalujuutta, mutta niiden avulla pystyttiin havainnollistamaan, kuinka barrier-pinnoitus muodostuu pohjapaperin pinnalle riippuen sen koostumuksesta ja kuinka barrier-pinnoitus vaikuttaa siitä valmistetun tuotteen kestävyyteen ja pintalujuuteen.
Vaikka työssä kehitettyä hankaustestiä voisi käyttää barrier-pinnoitetun tuotteen pintalujuuden mittaamiseen, pitäisi testin parametrejä vielä kehittää. Lisäksi mitattavien näytteiden tulisi olla yhdenmukaisempia toistensa kanssa pinnoitteen neliömassan ja paksuuden osalta, jotta tulokset olisivat tarkemmin vertailtavissa. Käytettyjen pinnoitteiden raaka-ainesisällön tunteminen olisi myös oleellista tulosten tarkemman arvioinnin vuoksi. Muidenkin työssä esitettyjen mittausmenetelmien soveltuvuutta barrier-pinnoitettujen tuotteiden pintalujuuden mittaamiseen pitäisi vielä kokeilla.
