Ei-tekniset taidot akuuttihoitotyössä ja niiden huomioiminen osana perehdytystä : integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Heiskanen, Eerika; Hänninen, Heidi (2024)
Heiskanen, Eerika
Hänninen, Heidi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432792
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432792
Tiivistelmä
Huomattava osa terveydenhuollon haittatapahtumista johtuu inhimillisten tekijöiden häiriöistä, kuten huonosta kommunikoinnista. Terveydenhuollossa teknisten taitojen ohella tarvittavia ihmissuhdetaitoja ja kognitiivista osaamista kutsutaan ei-teknisiksi taidoiksi. Tässä opinnäytetyössä ei-tekniset taidot luokiteltiin neljään kategoriaan, jotka olivat tilannetietoisuus, päätöksenteko, tehtävien hallinta ja tiimityöskentely. Ei-teknisiä taitoja tarvitaan erityisesti niissä työyksiköissä, joissa hoidetaan kriittisessä tai kiireellisessä hoidon tarpeessa olevia potilaita. Ei-teknisten taitojen hallitseminen ei ole kuitenkaan itsestään selvää, vaan siihen vaikuttavat erilaiset yksilö- ja ympäristötekijät. Ei-tekniset
taidot nähdään kuitenkin taitoina, joita on mahdollista harjoitella. Uusi työntekijä voi oppia työssä tarvittavat taidot tavoitteellisen perehdytyksen myötä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli integratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata keinoja ei-teknisten taitojen kehittämiseksi akuuttihoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää akuuttihoitotyön perehdytyksen kehittämisessä. Kirjallisuuskatsauksen aineistonhaku tehtiin CINAHL- ja PubMed-tietokantoihin. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä. Sisällönanalyysistä muodostui 11 alaluokkaa, jotka sijoittuivat neljään yläluokkaan. Nämä yläluokat muodostivat yhden
pääluokan, ei-teknisten taitojen kehittäminen.
Ei-teknisten taitojen kehittäminen muodostui tilannetietoisuuden, tehtävien hallinnan, päätöksenteon ja tiimityöskentelyn kehittämisestä. Tilannetietoisuutta pystyi kehittämään visuaalisen potilasteknologian avulla. Kognitiiviset apuvälineet toimivat apuna tehtävien hallinnan kehittämisessä. Päätöksentekoa pystyi kehittämään inhimillisten tekijöiden, teknologian ja tilannetietoisuuden saavuttamisen avulla. Tiimityöskentelyä pystyi kehittämään standardoidun viestintätyökalun, moniammatillisten simulaatioiden, interaktiivisen koulutusympäristön, optimaalisen tiimikoulutuksen, monimenetelmäisen koulutuksen ja selkeän tiimirakenteen avulla.
Toimeksiantaja voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia opetuksessa, jotta opiskelijat tunnistavat ei-tekniset taidot ja ymmärtävät niiden tärkeyden jo opiskeluvaiheessa. Opinnäytetyö tuo akuuttihoitotyön parissa toimivalle uudelle työntekijälle tietoa ei-teknisistä taidoista ja niiden harjoittelusta. Opinnäytetyö tuo perehdytyksen suunnittelijalle esiin konkreettisia menetelmiä ei-teknisten taitojen kehittämiseksi.
taidot nähdään kuitenkin taitoina, joita on mahdollista harjoitella. Uusi työntekijä voi oppia työssä tarvittavat taidot tavoitteellisen perehdytyksen myötä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli integratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla kuvata keinoja ei-teknisten taitojen kehittämiseksi akuuttihoitotyössä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää akuuttihoitotyön perehdytyksen kehittämisessä. Kirjallisuuskatsauksen aineistonhaku tehtiin CINAHL- ja PubMed-tietokantoihin. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysimenetelmällä. Sisällönanalyysistä muodostui 11 alaluokkaa, jotka sijoittuivat neljään yläluokkaan. Nämä yläluokat muodostivat yhden
pääluokan, ei-teknisten taitojen kehittäminen.
Ei-teknisten taitojen kehittäminen muodostui tilannetietoisuuden, tehtävien hallinnan, päätöksenteon ja tiimityöskentelyn kehittämisestä. Tilannetietoisuutta pystyi kehittämään visuaalisen potilasteknologian avulla. Kognitiiviset apuvälineet toimivat apuna tehtävien hallinnan kehittämisessä. Päätöksentekoa pystyi kehittämään inhimillisten tekijöiden, teknologian ja tilannetietoisuuden saavuttamisen avulla. Tiimityöskentelyä pystyi kehittämään standardoidun viestintätyökalun, moniammatillisten simulaatioiden, interaktiivisen koulutusympäristön, optimaalisen tiimikoulutuksen, monimenetelmäisen koulutuksen ja selkeän tiimirakenteen avulla.
Toimeksiantaja voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia opetuksessa, jotta opiskelijat tunnistavat ei-tekniset taidot ja ymmärtävät niiden tärkeyden jo opiskeluvaiheessa. Opinnäytetyö tuo akuuttihoitotyön parissa toimivalle uudelle työntekijälle tietoa ei-teknisistä taidoista ja niiden harjoittelusta. Opinnäytetyö tuo perehdytyksen suunnittelijalle esiin konkreettisia menetelmiä ei-teknisten taitojen kehittämiseksi.