Ikäihmisten perhehoitaja yksityisenä elinkeinonharjoittaja

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on toimeksiantosuhteisen ikäihmisten perhehoitajan kirjanpito ja verotus silloin, kun hän toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana. Perhehoidon taloudellista näkökulmaa ei ole aiemmin tarkasteltu perhehoitajan näkökulmasta, mikä tekee tutkimuksesta merkityksellisen. Ikäihmisten perhehoitoa on viime vuosina kehitetty yhdeksi uudeksi toimintamalliksi hoitaa ikääntyneitä.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten pelkällä toimeksiantosopimuksella työskentely eroaa elinkeinonharjoittajana toimimisesta, mitä ammatinharjoittajan tulee erityisesti huomioida verotuksessa, kirjanpidossa ja vakuutuksissa. Lisäksi selvitettiin toimintaan saatavia yritystukia ja lainoja, mikäli perhehoitaja toimii toiminimellä.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena ja empiirinen tiedonhankinta suoritettiin teemahaastattelujen ja sähköpostikyselyiden kautta. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla, teoria- ja aineistolähtöisesti. Tutkimukseen osallistui seitsemän perhehoitajaa, jotka edustivat monipuolisesti eri perhehoidon malleja. Yritystukia myöntäviä tahoja haastateltiin kahta, yhden kaupungin yritysneuvojaa sekä pankin ja vakuutusyhtiöiden edustajia. Perhehoitoliiton veroasiantuntija tarkasti raportin tietojen paikkansapitävyyden verotuksellisesta näkökulmasta.

Tutkimuksessa nousi keskeiseksi taloudellista tulosta parantavaksi seikaksi kaikkien toiminnan todellisten kulujen vähentäminen verotuksessa, jotta perhehoitajan tulosta ei rasita verovähennyskelpoiset menot. Selkeimmin nämä asiat toteutuvat, kun perhehoitaja järjestää toiminnan toiminimen kautta. Yritystunnuksen omaavalla henkilöllä on myös paremmat mahdollisuudet saada yrityslainaa ja yritysvakuutuksia turvaamaan toimintaa.

The subject of this thesis is the bookkeeping and taxation of a family caregiver for the elderly who operates as a private entrepreneur under a commission agreement. The economic perspective of family care has not been studied before, which makes this topic significant. In recent years, family caregiving for the elderly has been developed as a new model for older people care.

This thesis examines how working under a commission agreement differs from operating as a private entrepreneur, as well as the specific considerations related to taxation, bookkeeping, and insurance that need to be taken into account. Additionally, it explores potential business grants and loan opportunities available to family caregivers operating with a business name.

The study was conducted as a qualitative case study. Data was collected through interviews and email surveys, and content analysis was used to analyze the data. The participants included seven family caregivers representing various family caregiving models. Two representatives from business grant providers, a municipal business advisor, and representatives from a bank and insurance companies were also interviewed. A tax expert from the Perhehoitoliitto ry verified the accuracy of the study's tax information.

The study found that it is essential to deduct actual expenses correctly for tax purposes to prevent deductible costs from negatively affecting the family caregiver’s financial outcome. Arranging activities under a business name helps achieve these goals and improves the caregiver's access to business loans and insurance to support their operations.

Keywords: family care for the elderly, contract of assignment, family caregiver taxation, sole proprietorship taxation