Johtamisen vaikutus työntekijöiden psykologiseen turvallisuuteen eri toimialoilla
Kiiskilä, Hanna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432909
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432909
Tiivistelmä
Tutkimustyyppisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää johtamisen vaikutusta työntekijöiden psykologiseen turvallisuuteen, ketkä työskentelivät eri toimialoilla. Tutkimuksen avulla selvitettiin eri toimialoilla toimivien työntekijöiden kokemus psykologisesta turvallisuudesta johtajuuden kannalta ja millaisilla keinoilla sitä voisi parantaa.
Tietoperustassa käsitellään psykologista turvallisuutta työyhteisössä, mitä psykologinen turvallisuus on käytännössä, mikä sen merkitys on sekä mitä psykologinen turvallisuus puolestaan ei ole. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa ilmapiiriä, jossa riskien ottaminen sosiaalisesti on turvallista. Kyse on työntekijän kokemuksesta, että hän voi olla avoimestii oma itsensä ja tuoda esiin ajatuksiaan ilman pelkoa häpeästä tai syrjityksi tulemisesta työyhteisössä. Osana tietoperustaa käsitellään myös johtamista. Käsittelyssä on johtamisen rooli organisaatiossa ja johtamistyylit, johtamisen merkitys psykologiseen turvallisuuteen sekä johtamisen vuorovaikutus.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin kyselyn muodossa, joka lähetettiin kohderyhmälle erilaisilla viestialustoilla. Kysely toteutettiin lokakuun ja marraskuun vaihteessa vuonna 2024. Kyselyssä selvitettiin psykologisen turvallisuuden tilannetta eri toimialoilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja miten heidän mielestään johtamisen keinot vaikuttavat siihen.
Tuloksina saatiin selville johtamisella olevan vaikutus työntekijöiden psykologiseen turvallisuuteen eri toimialoilla. Vastaajien mielestä esihenkilöt voivat vaikuttaa psykologiseen turvallisuuteen avoimella viestinnällä sekä palautteen antamisella. Yleisesti ottaen kyselyn perusteella psykologinen turvallisuus kyselyyn vastanneilla on hyvällä tasolla esihenkilöiden keskittyessä myös siihen. Kehityskohdiksi tutkimuksessa nousi, että esihenkilöiden tulisi kuunnella enemmän työntekijöitä sekä kommunikoida heidän kanssaan enemmän.
Opinnäytetyön lopussa koottiin yhteen johtopäätökset tutkimuksesta sekä pohdittiin kehittämisideoita. Kehittämisideoiksi nousi työntekijöiden osallistaminen keskusteluun enemmän, kuunteleminen sekä olemalla läsnä, kun työntekijät kaipaavat tukea. Jatkossa tutkimusta voisi kehittää tehtäväksi yhdelle tietylle toimialalle, jotta psykologisen turvallisuuden ja sitä kautta myös työhyvinvoinnin kehittäminen olisi mahdollista tai tehdä tutkimus laajemmalle otannalle, jotta tulokset olisivat entistä luotettavampia.
Tietoperustassa käsitellään psykologista turvallisuutta työyhteisössä, mitä psykologinen turvallisuus on käytännössä, mikä sen merkitys on sekä mitä psykologinen turvallisuus puolestaan ei ole. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa ilmapiiriä, jossa riskien ottaminen sosiaalisesti on turvallista. Kyse on työntekijän kokemuksesta, että hän voi olla avoimestii oma itsensä ja tuoda esiin ajatuksiaan ilman pelkoa häpeästä tai syrjityksi tulemisesta työyhteisössä. Osana tietoperustaa käsitellään myös johtamista. Käsittelyssä on johtamisen rooli organisaatiossa ja johtamistyylit, johtamisen merkitys psykologiseen turvallisuuteen sekä johtamisen vuorovaikutus.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimus toteutettiin kyselyn muodossa, joka lähetettiin kohderyhmälle erilaisilla viestialustoilla. Kysely toteutettiin lokakuun ja marraskuun vaihteessa vuonna 2024. Kyselyssä selvitettiin psykologisen turvallisuuden tilannetta eri toimialoilla työskenteleviltä työntekijöiltä ja miten heidän mielestään johtamisen keinot vaikuttavat siihen.
Tuloksina saatiin selville johtamisella olevan vaikutus työntekijöiden psykologiseen turvallisuuteen eri toimialoilla. Vastaajien mielestä esihenkilöt voivat vaikuttaa psykologiseen turvallisuuteen avoimella viestinnällä sekä palautteen antamisella. Yleisesti ottaen kyselyn perusteella psykologinen turvallisuus kyselyyn vastanneilla on hyvällä tasolla esihenkilöiden keskittyessä myös siihen. Kehityskohdiksi tutkimuksessa nousi, että esihenkilöiden tulisi kuunnella enemmän työntekijöitä sekä kommunikoida heidän kanssaan enemmän.
Opinnäytetyön lopussa koottiin yhteen johtopäätökset tutkimuksesta sekä pohdittiin kehittämisideoita. Kehittämisideoiksi nousi työntekijöiden osallistaminen keskusteluun enemmän, kuunteleminen sekä olemalla läsnä, kun työntekijät kaipaavat tukea. Jatkossa tutkimusta voisi kehittää tehtäväksi yhdelle tietylle toimialalle, jotta psykologisen turvallisuuden ja sitä kautta myös työhyvinvoinnin kehittäminen olisi mahdollista tai tehdä tutkimus laajemmalle otannalle, jotta tulokset olisivat entistä luotettavampia.