Syömishäiriötä sairastaneiden äitien kokemuksia äitiysneuvolasta saamastaan tuesta
Vatanen, Hannelin; Väisänen, Susanna (2015)
Vatanen, Hannelin
Väisänen, Susanna
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502162271
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502162271
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata syömishäiriötä sairastaneiden ja sairastavien äitien kokemuksia äitiysneuvolasta saamastaan tuesta raskausajalta. Tavoitteena on siis selvittää, kuinka äitejä on tuettu, miten moniammatillisuus on toteutunut, kuinka sairaus on otettu puheeksi sekä miten äidit kehittäisivät syömishäiriöiden näkökulmasta neuvolan toimintaa. Tuotamme samalla tietoa Syömishäiriöliitto-SYLI ry:n hyödynnettäväksi.
Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella, joka julkaistiin Syömishäiriöliiton Facebook-sivustolla sekä keskustelufoorumilla, sekä lähetettiin sähköpostitse muutamalle blogin kirjoittajalle, joilla oli mahdollisuus kuvata kokemuksiaan äitiysneuvolasta sairauteen saamastaan tuesta. Vastauksia saatiin yhteensä kuudelta äidiltä. Saadut vastaukset analysoitiin laadullisesti eli kvalitatiivisesti induktiivisella sisällönanalyysilla.
Sisällönanalyysin pohjalta selvisi, että äidit olivat pääosin tyytymättömiä saamaansa tukeen. Moniammatillisuus oli toteutunut vaihtelevasti. Osa äideistä oli ohjattu erikoissairaanhoidon piiriin, osa ei saanut minkäänlaista moniammatillista tukea. Puheeksiottamisen aloitteen toiset äidit kertoivat itse tehneensä, kun taas toisten kohdalla terveydenhoitaja teki aloitteen. Syömishäiriön kannalta äidit kehittäisivät neuvolatoimintaa kouluttamalla henkilökuntaa varhaisen tunnistamisen helpottamiseksi, muuttamalla punnitustilanteita hienovaraisemmiksi ja lisäämällä sosiaalista sekä emotionaalista tukea.
Syömishäiriötä sairastavien äitien raskausaikaa tulisi seurata tiiviimmin ja tarjota heille monipuolisesti eri asiantuntijoiden apua sairauden hoidon tueksi, kuten ravitsemusterapeutin ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottokäyntejä. Neuvolassa korostuu hyvä yhteistyö- ja vuorovaikutussuhde, joka mahdollistaa puheeksiottamisen. Paino ja ulkonäkö aiheuttavat syömishäiriötä sairastavalle ahdistusta, joten erityisesti punnituksen yhteydessä terveydenhoitajan sensitiivisyys, ymmärtäväisyys ja kunnioittaminen korostuvat. Jatkotutkimuksena voisi selvittää syömishäiriötä sairastavien äitien kokemuksia lähipiiriltä ja omaisiltaan saamastaan tuesta.
Aineisto kerättiin Webropol-kyselylomakkeella, joka julkaistiin Syömishäiriöliiton Facebook-sivustolla sekä keskustelufoorumilla, sekä lähetettiin sähköpostitse muutamalle blogin kirjoittajalle, joilla oli mahdollisuus kuvata kokemuksiaan äitiysneuvolasta sairauteen saamastaan tuesta. Vastauksia saatiin yhteensä kuudelta äidiltä. Saadut vastaukset analysoitiin laadullisesti eli kvalitatiivisesti induktiivisella sisällönanalyysilla.
Sisällönanalyysin pohjalta selvisi, että äidit olivat pääosin tyytymättömiä saamaansa tukeen. Moniammatillisuus oli toteutunut vaihtelevasti. Osa äideistä oli ohjattu erikoissairaanhoidon piiriin, osa ei saanut minkäänlaista moniammatillista tukea. Puheeksiottamisen aloitteen toiset äidit kertoivat itse tehneensä, kun taas toisten kohdalla terveydenhoitaja teki aloitteen. Syömishäiriön kannalta äidit kehittäisivät neuvolatoimintaa kouluttamalla henkilökuntaa varhaisen tunnistamisen helpottamiseksi, muuttamalla punnitustilanteita hienovaraisemmiksi ja lisäämällä sosiaalista sekä emotionaalista tukea.
Syömishäiriötä sairastavien äitien raskausaikaa tulisi seurata tiiviimmin ja tarjota heille monipuolisesti eri asiantuntijoiden apua sairauden hoidon tueksi, kuten ravitsemusterapeutin ja psykiatrisen sairaanhoitajan vastaanottokäyntejä. Neuvolassa korostuu hyvä yhteistyö- ja vuorovaikutussuhde, joka mahdollistaa puheeksiottamisen. Paino ja ulkonäkö aiheuttavat syömishäiriötä sairastavalle ahdistusta, joten erityisesti punnituksen yhteydessä terveydenhoitajan sensitiivisyys, ymmärtäväisyys ja kunnioittaminen korostuvat. Jatkotutkimuksena voisi selvittää syömishäiriötä sairastavien äitien kokemuksia lähipiiriltä ja omaisiltaan saamastaan tuesta.