Etäjohtaja työyhteisön hyvinvoinnin tukena
Lehto, Taru (2024)
Lehto, Taru
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432947
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432947
Tiivistelmä
Hallituksen kehysriihen säästötoimet vuosina 2025–2028 vaikuttavat merkittävästi julkiseen talouteen. Muutoksilla ja säästöillä on väistämättä vaikutuksia toimialan työyhteisöihin ja niiden jäseniin. Teknologian kehittyminen on muuttanut työn tekemistä ja etätyön tekeminen lisääntyy yhä enenevissä määrin useissa organisaatioissa. Sen avulla voidaan saavuttaa vallitsevan tilanteen vaatimia taloudellisia säästöjä. Parhaimmillaan se on tehokasta, mutta sillä on myös varjopuolensa. Erityisesti sosiaalisen kanssakäynnin ja kasvokkaisen kommunikoinnin puute haastavat työyhteisön jäsenten hyvinvointia, mutta myös esihenkilötyötä. Etätyön tekemisellä on todettu olevan vaikutuksia myös työyhteisön psykologiseen turvallisuuteen. Haasteet työilmapiirissä puolestaan aiheuttavat työyhteisössä psykososiaalista kuormitusta.
Tavoitteena oli tutkia etäjohtajuuden keinoja luoda ja tukea hyvää työilmapiiriä sekä psykologisesti turvallista työyhteisöä. Laadullinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuutta julkisen yleishallinnon toimialalla toimivaa esihenkilöä eri puolilta Suomea kesä-syyskuun 2024 välisenä aikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin sisällönanalyysin menetelmää. Esiin nousi erityisesti luottamuksen ja vuorovaikutuksen rooli etäjohtajuudessa.
Viestinnässä oikea-aikaisuus tukee työyhteisön hyvinvointia ja se luo myös luottamusta työyhteisöön. Valmentava johtaminen lisää työntekijöiden motivaatiota ja tukee yksilön onnistumista työssään. Yhdessä luodut pelisäännöt työyhteisössä toimivat toiminnan perustana, mutta ne tukevat myös esihenkilöä ongelmien ratkaisemisessa. Varhainen puuttuminen ja reagoiminen havaittuihin ongelmiin tapauskohtaisesti on tärkeää, mutta etätyössä ongelmien havaitseminen voi olla haasteellista. Usein ne tulevat ilmi vain, jos niistä puhutaan ääneen, jolloin luottamus ja työyhteisön avoin kommunikaatio korostuvat.
Johtopäätöksenä voidaan todeta luottamuksen luovan pohjan onnistuneelle esihenkilötyölle, riippumatta työn tekemisen paikasta. Se vaikuttaa myös psykologisen turvallisuuden ja hyvän työilmapiirin rakentumisessa työyhteisöön. Nämä ovat kuitenkin koko työyhteisön vastuulla. Etätyössä luottamuksen luominen voi viedä aikaa, mutta työyhteisön jäsenten tuntemus ja erilaisten persoonien ymmärrys, kunnioitus ja hyväksyminen toimivat pohjana sen rakentumisessa. Valmentava johtaminen soveltuu etäjohtajuuteen, sillä se perustuu avoimeen kommunikaatioon ja kannustaa henkilöstöä erityisesti etätyön vaatimaan itseohjautuvuuteen.
Tavoitteena oli tutkia etäjohtajuuden keinoja luoda ja tukea hyvää työilmapiiriä sekä psykologisesti turvallista työyhteisöä. Laadullinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuutta julkisen yleishallinnon toimialalla toimivaa esihenkilöä eri puolilta Suomea kesä-syyskuun 2024 välisenä aikana. Tutkimuksessa hyödynnettiin sisällönanalyysin menetelmää. Esiin nousi erityisesti luottamuksen ja vuorovaikutuksen rooli etäjohtajuudessa.
Viestinnässä oikea-aikaisuus tukee työyhteisön hyvinvointia ja se luo myös luottamusta työyhteisöön. Valmentava johtaminen lisää työntekijöiden motivaatiota ja tukee yksilön onnistumista työssään. Yhdessä luodut pelisäännöt työyhteisössä toimivat toiminnan perustana, mutta ne tukevat myös esihenkilöä ongelmien ratkaisemisessa. Varhainen puuttuminen ja reagoiminen havaittuihin ongelmiin tapauskohtaisesti on tärkeää, mutta etätyössä ongelmien havaitseminen voi olla haasteellista. Usein ne tulevat ilmi vain, jos niistä puhutaan ääneen, jolloin luottamus ja työyhteisön avoin kommunikaatio korostuvat.
Johtopäätöksenä voidaan todeta luottamuksen luovan pohjan onnistuneelle esihenkilötyölle, riippumatta työn tekemisen paikasta. Se vaikuttaa myös psykologisen turvallisuuden ja hyvän työilmapiirin rakentumisessa työyhteisöön. Nämä ovat kuitenkin koko työyhteisön vastuulla. Etätyössä luottamuksen luominen voi viedä aikaa, mutta työyhteisön jäsenten tuntemus ja erilaisten persoonien ymmärrys, kunnioitus ja hyväksyminen toimivat pohjana sen rakentumisessa. Valmentava johtaminen soveltuu etäjohtajuuteen, sillä se perustuu avoimeen kommunikaatioon ja kannustaa henkilöstöä erityisesti etätyön vaatimaan itseohjautuvuuteen.