Kun asiantuntijuus vaikenee – hiljaisen tiedon valjastaminen näkyväksi asiantuntijaorganisaatioissa
Rajantie, Jenna (2024)
Rajantie, Jenna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120433063
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120433063
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, millaisilla keinoilla asiantuntijaorganisaatioissa piilevää hiljaista tietoa voidaan tehdä näkyväksi. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, lyhyemmin HUSin, Palvelussuhdepalvelutiimi, joka edustaa HUSin konsernihallinnon yhtä henkilöstöhallinnollista yksikköä.
Organisaatiovastuullisesta näkökulmasta hiljainen tieto on aiheena ajankohtainen, sillä työväestön ikääntyessä asiantuntijoiden hiljainen tieto on vaarassa kadota, mikäli sen näkyvyyden eteen ei ajoissa tehdä konkreettisia toimia. Asiantuntijoiden siirtyessä pois työelämästä myös osa käy-tännöllisestä ja kokemuksellisesta tiedosta on katoamisuhan alla. Hiljaisen tiedon näkyvyysongelma on myös sellainen, jonka opinnäytetyön toimeksiantaja on huomannut omassa toiminnassaan, mikä on osaltaan toiminut tämän opinnäytetyön innoittajana.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä esitellään tutkimuksen kannalta oleellisia aiheita, kuten tiedon lajeja, ja syvennytään tarkastelemaan hiljaista tietoa ja sen näkyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Aiheita lähestytään tietämyksenhallinnan kautta, ja opinnäytetyö on rajattu käsittelemään erityisesti asiantuntijuutta. Viitekehyksessä on yhdistetty iältään vanhempia teorioita ja uudempaa lähdekirjallisuutta, jotta kokonaisuus olisi mahdollisimman moninäkökulmainen.
Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin, ja aineisto kerättiin epiteettikorttimenetelmällä rikastetuilla pienryhmien teemahaastatteluilla. Kahdeksasta haastateltavasta kootut kaksi ryhmää työskentelevät toimeksiantajalla ja edustavat ensisijaisesti henkilöstöalaa. Haastattelut suoritettiin viikolla 48 vuonna 2024.
Tutkimustulokset osoittavat, että suurimmat hiljaisen tiedon näkyvyyteen liittyvät haasteet ovat liitännäisiä sekä asiantuntijoiden kynnykseen jakaa tietoa, että johdollisen tason luomaan organisaatiokulttuuriin ja -ilmapiiriin. Tutkimus ilmentää, että hiljaisen tiedon näkyvyys on ennemmin asiantuntijaorganisaatioiden yhteisvastuulla, ja näkyvyyteen vaikuttavat mm. organisaation sisäiset vuorovaikutustilanteet ja asiantuntijoiden oma suhtautuminen tiedon jakamiseen. Tutkimuksen valossa hiljaisen tiedon näkyvyys edellyttää sekä rakenteellisia, että kulttuurisia keinoja, kuten vastuiden jakoa, avoimempaa vuorovaikutusta ja rohkaisua jakaa hiljaista tietoa. Tutkimustulokset myötäilevät teoreettista viitekehystä, ja kokonaisuutena opinnäytetyö vastaa esitettyihin pää- ja alaongelmiin perustellusti.
Organisaatiovastuullisesta näkökulmasta hiljainen tieto on aiheena ajankohtainen, sillä työväestön ikääntyessä asiantuntijoiden hiljainen tieto on vaarassa kadota, mikäli sen näkyvyyden eteen ei ajoissa tehdä konkreettisia toimia. Asiantuntijoiden siirtyessä pois työelämästä myös osa käy-tännöllisestä ja kokemuksellisesta tiedosta on katoamisuhan alla. Hiljaisen tiedon näkyvyysongelma on myös sellainen, jonka opinnäytetyön toimeksiantaja on huomannut omassa toiminnassaan, mikä on osaltaan toiminut tämän opinnäytetyön innoittajana.
Työn teoreettisessa viitekehyksessä esitellään tutkimuksen kannalta oleellisia aiheita, kuten tiedon lajeja, ja syvennytään tarkastelemaan hiljaista tietoa ja sen näkyvyyteen vaikuttavia tekijöitä. Aiheita lähestytään tietämyksenhallinnan kautta, ja opinnäytetyö on rajattu käsittelemään erityisesti asiantuntijuutta. Viitekehyksessä on yhdistetty iältään vanhempia teorioita ja uudempaa lähdekirjallisuutta, jotta kokonaisuus olisi mahdollisimman moninäkökulmainen.
Tutkimus on toteutettu laadullisin menetelmin, ja aineisto kerättiin epiteettikorttimenetelmällä rikastetuilla pienryhmien teemahaastatteluilla. Kahdeksasta haastateltavasta kootut kaksi ryhmää työskentelevät toimeksiantajalla ja edustavat ensisijaisesti henkilöstöalaa. Haastattelut suoritettiin viikolla 48 vuonna 2024.
Tutkimustulokset osoittavat, että suurimmat hiljaisen tiedon näkyvyyteen liittyvät haasteet ovat liitännäisiä sekä asiantuntijoiden kynnykseen jakaa tietoa, että johdollisen tason luomaan organisaatiokulttuuriin ja -ilmapiiriin. Tutkimus ilmentää, että hiljaisen tiedon näkyvyys on ennemmin asiantuntijaorganisaatioiden yhteisvastuulla, ja näkyvyyteen vaikuttavat mm. organisaation sisäiset vuorovaikutustilanteet ja asiantuntijoiden oma suhtautuminen tiedon jakamiseen. Tutkimuksen valossa hiljaisen tiedon näkyvyys edellyttää sekä rakenteellisia, että kulttuurisia keinoja, kuten vastuiden jakoa, avoimempaa vuorovaikutusta ja rohkaisua jakaa hiljaista tietoa. Tutkimustulokset myötäilevät teoreettista viitekehystä, ja kokonaisuutena opinnäytetyö vastaa esitettyihin pää- ja alaongelmiin perustellusti.