Työhyvinvointi ja itsensä johtaminen sosiaalialan etätyössä: integratiivinen kirjallisuuskatsaus
Tyrjälä-Äikäs, Marika (2024)
Tyrjälä-Äikäs, Marika
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432971
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120432971
Tiivistelmä
Suomen väestö ikääntyy, moniongelmaisuus lisääntyy ja palvelutarve kasvaa. Samaan aikaan sosiaalialan palvelut kokevat muutoksia muun muassa digitaalisuuden laajentumisen myötä ja nämä muutokset vaativat sosiaalialan asiantuntijatyötä tekeviltä jatkuvaa muutosvalmiutta sekä -kyvykkyyttä. Työuupumus, henkinen kuormitus sekä mielenterveysongelmat haastavat nykyajan työelämää ja samalla alan resurssit niukkenevat. Maailman digitalisoituessa ja työympäristömme muuttuessa koko ajan enemmän modernimmaksi tietoyhteiskunnaksi tarvitaan myös keinoja, joilla saadaan edistettyä sosiaalialan työntekijöiden työhyvinvointia, työssä jaksamista sekä työkykyä.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sosiaalialan asiantuntijatyötä tekevien kokemuksia työhyvinvoinnista etätyössä ja selvittää, millaisia huomioita itsensä johtamisesta on tehty sosiaalialalla. Tavoitteena oli tuottaa lisätietoa, josta olisi hyötyä toimeksiantajalle, muille organisaatioille sekä yrityksille. Uutta tietoa voidaan lisäksi hyödyntää työelämän toimintamallien tai sosiaalialan koulutuksen kehittämisen tukena.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistonhaut tehtiin useisiin sähköisiin tietokantoihin, joita olivat Sage Premier, ScienceDirect, Journal.fi, Janus, Julkari, Emerald Premier ja Finna. Lisäksi tehtiin manuaalisia hakuja ja hyödynnettiin valittujen alkuperäisjulkaisujen lähdeluetteloita. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui seitsemän alkuperäisjulkaisua ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tuloksista muodostui kolme teemaa, joita olivat rajojen hallinta, työkuorman hallinta ja itsensä johtamisen kehittyminen. Rajojen hallinnassa korostuivat työn tauotus sekä työn ja vapaa-ajan erottaminen. Työkuorman hallinnassa korostuivat taas työolot ja työuupumus. Itsensä johtamisen kehittymisen teeman avulla nousi esiin useita osa-alueita, joita ovat muutoskyvykkyys, itsetuntemus, keskeneräisyyden sietäminen, palaute, oman toiminnan tarkastelu ja arviointi sekä itsensä kehittäminen. Hyvillä itsensä johtamisen taidoilla sekä yksilöllisesti muodostetuilla etä- ja lähityöpäivien suhteella saataisiin paremmin käyttöön etätyön hyötyjä sekä minimoitua etätyön haittoja.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sosiaalialan asiantuntijatyötä tekevien kokemuksia työhyvinvoinnista etätyössä ja selvittää, millaisia huomioita itsensä johtamisesta on tehty sosiaalialalla. Tavoitteena oli tuottaa lisätietoa, josta olisi hyötyä toimeksiantajalle, muille organisaatioille sekä yrityksille. Uutta tietoa voidaan lisäksi hyödyntää työelämän toimintamallien tai sosiaalialan koulutuksen kehittämisen tukena.
Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineistonhaut tehtiin useisiin sähköisiin tietokantoihin, joita olivat Sage Premier, ScienceDirect, Journal.fi, Janus, Julkari, Emerald Premier ja Finna. Lisäksi tehtiin manuaalisia hakuja ja hyödynnettiin valittujen alkuperäisjulkaisujen lähdeluetteloita. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui seitsemän alkuperäisjulkaisua ja aineisto analysoitiin sisällönanalyysilla.
Tutkimuksen tuloksista muodostui kolme teemaa, joita olivat rajojen hallinta, työkuorman hallinta ja itsensä johtamisen kehittyminen. Rajojen hallinnassa korostuivat työn tauotus sekä työn ja vapaa-ajan erottaminen. Työkuorman hallinnassa korostuivat taas työolot ja työuupumus. Itsensä johtamisen kehittymisen teeman avulla nousi esiin useita osa-alueita, joita ovat muutoskyvykkyys, itsetuntemus, keskeneräisyyden sietäminen, palaute, oman toiminnan tarkastelu ja arviointi sekä itsensä kehittäminen. Hyvillä itsensä johtamisen taidoilla sekä yksilöllisesti muodostetuilla etä- ja lähityöpäivien suhteella saataisiin paremmin käyttöön etätyön hyötyjä sekä minimoitua etätyön haittoja.