Jalkaterapeutin osaamisen mahdollisuudet ja hyödyntäminen laajemmin - näkökulmana kotihoidon yksikkö
Rouvinen, Tamara; Vaara, Paula (2024)
Rouvinen, Tamara
Vaara, Paula
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120433002
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024120433002
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Etelä-Savon hyvinvointialueella nykyisten jalkaterapeuttien työnkuvaa sekä tuottaa tietoa siitä, millaisia jalkaterveyttä ylläpitäviä ja edistäviä palveluja kotihoidon asiakkaat tarvitsevat. Tavoitteena on myös tiedon analysoinnin pohjalta tuottaa ehdotus jalkaterapeutin työnkuvan laajentamisesta.
Teoreettisessa viitekehyksessä kartoitettiin tutkimuksia, joissa oli selvitetty jalkaterapeutin asiantuntijuutta alaraajojen ja jalkaterien ongelmien hoitamisessa sekä kaatumisten ennaltaehkäisyssä. Tutkimuksia aiheesta oli tehty verrattain vähän. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä anonyymiä Webropol-kyselyä.
Etelä-Savon hyvinvointialueella jalkaterapeutin työnkuva perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sisältää kliinisen hoitotyön lisäksi apuvälineterapiaa ja toiminnallisuuden lisäämistä. Kotihoidon yksiköissä yleisimmiksi alaraajoihin liittyviksi ongelmiksi nousivat esiin alaraajakivut sekä kynsi- ja ihomuutokset.
Asiakkaiden alaraajaongelmien ja tunnistettujen palvelujen tarpeiden välillä oli tutkimuksemme mukaan ristiriita. Ikääntyneiden palveluissa tunnistettiin alaraajaongelmat, mutta ei jalkaterapeutin asiantuntijuutta niiden hoitamisessa. Asiakkaiden alaraajoihin liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy ja hoito tulisi lähteä ensisijaisesti omahoidon ohjauksesta ja kliinisestä jalkaterapiasta, joita täydennetään apuvälineterapioilla. Opinnäytetyöstämme on hyötyä kotiin annettavien palveluiden suunnittelussa, jalkavaivojen ennaltaehkäisyssä, ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä ja kaatumisten ehkäisyssä. Opinnäytetyömme tuloksiin pohjautuen ehdotamme, että jalkaterapeuttien työnkuvaa tulisi laajentaa myös kotiin annettavien palveluiden tiimeihin.
Teoreettisessa viitekehyksessä kartoitettiin tutkimuksia, joissa oli selvitetty jalkaterapeutin asiantuntijuutta alaraajojen ja jalkaterien ongelmien hoitamisessa sekä kaatumisten ennaltaehkäisyssä. Tutkimuksia aiheesta oli tehty verrattain vähän. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kvantitatiivista tutkimusta ja aineistonkeruumenetelmänä anonyymiä Webropol-kyselyä.
Etelä-Savon hyvinvointialueella jalkaterapeutin työnkuva perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sisältää kliinisen hoitotyön lisäksi apuvälineterapiaa ja toiminnallisuuden lisäämistä. Kotihoidon yksiköissä yleisimmiksi alaraajoihin liittyviksi ongelmiksi nousivat esiin alaraajakivut sekä kynsi- ja ihomuutokset.
Asiakkaiden alaraajaongelmien ja tunnistettujen palvelujen tarpeiden välillä oli tutkimuksemme mukaan ristiriita. Ikääntyneiden palveluissa tunnistettiin alaraajaongelmat, mutta ei jalkaterapeutin asiantuntijuutta niiden hoitamisessa. Asiakkaiden alaraajoihin liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy ja hoito tulisi lähteä ensisijaisesti omahoidon ohjauksesta ja kliinisestä jalkaterapiasta, joita täydennetään apuvälineterapioilla. Opinnäytetyöstämme on hyötyä kotiin annettavien palveluiden suunnittelussa, jalkavaivojen ennaltaehkäisyssä, ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämisessä ja kaatumisten ehkäisyssä. Opinnäytetyömme tuloksiin pohjautuen ehdotamme, että jalkaterapeuttien työnkuvaa tulisi laajentaa myös kotiin annettavien palveluiden tiimeihin.
