Sosiaalinen vastuu ja työyksinäisyys: Raportoinnin merkitys työhyvinvoinnin edistämisessä

Abstract

Tämä tutkimus tarkastelee työyksinäisyyttä ja vastuullisuusraportointia henkilöstöhallinnon ja esihenkilöiden näkökulmasta, keskittyen työhyvinvoinnin edistämiseen. Työ toteutettiin toimeksiantona yhteiskunnalliselle yritykselle, joka kehittää digitaalista palvelua ennaltaehkäisemään yksinäisyyttä ja edistämään sosiaalista hyvinvointia. Yrityksen palvelu tuottaa myös dataa vastuullisuusraportointiin. Tutkimus toteutettiin työn tilaajan sidosryhmä- ja asiakasyrityksiin eri liiketoiminta-aloilta.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten hyvin esihenkilöt ja henkilöstöhallinto ovat perillä vastuullisuusraportointiin liittyvistä regulaatiovaatimuksista, erityisesti sosiaalisen vastuun osalta. Lisäksi kartoitettiin, miten yrityksissä suhtaudutaan yksinäisyyden teemaan ja sen mahdollisiin ratkaisuihin. Tulosten perusteella tavoitteena oli tarjota toimeksiantajayritykselle konkreettisia keinoja asiakkaiden tukemiseksi yhdistämällä sosiaalisen vastuun raportointi ja työyksinäisyyden teemat osaksi työhyvinvoinnin edistämistä.

Teoreettinen viitekehys muodostuu kahdesta keskeisestä osiosta: työyksinäisyyden tarkastelusta ja sosiaalisen vastuun raportoinnista. Sosiaalisen vastuun raportointia käsitellään ESG-raportoinnin (Environmental, Social, Governance) käsitteiden pohjalta, joissa painottuu sosiaalisen vastuun merkitys työyhteisöissä. Lisäksi viitekehys hyödyntää Inhimillisen kestävyyden mallia (Human Sustainability Framework), Triple Bottom Line -ajattelua sekä vastuullisen johtamisen teorioita, jotka korostavat esihenkilöiden roolia työyhteisön hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden edistämisessä.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella menetelmällä tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin osallistui kahdeksan henkilöstöhallinnon edustajaa, yksi laatupäällikkö ja yksi vastuullisuusjohtaja. Haastatellut yritykset työllistivät vähintään 100 työntekijää, ja haastattelut kattoivat useita eri toimialoja. Yritykset olivat kotimaisessa, tai skandinaavisessa omistuksessa. Yritysten liikevaihto vaihteli 30 miljoonasta 1,2 miljardiin. Yksi yrityksistä on pörssiyhtiö. Valintakriteerinä oli yrityksen koko ja toimialan monipuolisuus, jotta tutkimuksessa saatiin laaja-alainen näkökulma työyksinäisyyden ja sosiaalisen vastuun teemoihin eri toimialoilta. Tulokset osoittivat, että yritysten haastatellut työntekijät toivovat lisää tukea ja koulutusta erityisesti sosiaalisen vastuun raportoinnista, kaksoisolennaisuusperiaatteen merkityksestä sekä yhteisöllisyyden edistämisen keinoista. Tulokset korostivat henkilöstöhallinnon ja vastuullisuusraportoinnista vastaavien johtajien tiiviimmän yhteistyön tarvetta, jotta raportointivelvoitteita ja työhyvinvointia voitaisiin edistää konkreettisin keinoin. Tutkimus osoitti myös, että kulttuurimuutokselle inhimillisempien arvojen suuntaan on selkeä tarve. Näiden kehitysehdotusten avulla yritykset voivat parantaa työhyvinvointia, lisätä työnantajamielikuvaansa ja selviytyä paremmin kiristyvistä raportointivelvoitteista erityisesti sosiaalisen vastuun osalta.